IRC-Galleria

Nuori nainen ajaa autoaan. Hän on nauttinut alkoholia ja kyyneleet valuvat pitkin hänen poskiaan. Hän uskoo ettei kukaan välitä hänestä. Hän uskoo että hänet on hylätty.
Samassa nainen kuulee kovan äänen ja näkee edessään rekka-auton ajovalot. Kuuluu rysäys. Nainen pudottaa lompakkonsa jossa näkyy kuva pienestä pojasta.
Kaksi päivää myöhemmin tämä sama poika istuu orpokodissa ilman ihmistä joka peittelee hänet nukkumaan. Ilman ihmistä jonka suusta kuulee joka päivä maailman ihanimmat sanat.
Lapsi ei puhu koskaan paitsi tiettyyn aikaan illalla jolloin hän nousee pöydälle seisomaan. Hän katsoo ylös lähettäen lentosuukon ja sanoen: "Hyvää yötä äiti. Mä rakastan sua."

Kopioi tämä omaan blogiisi niin muistat että aina on niitä jotka välittää!

Ihmiset ei tunne neekerisankkeria!
Sivistymättömät moukat! xD

Se eniten nauraa, jolla on isoin pää.

-...tota...kivat kengät sulla!!! pannaanko???! ;)

-Sori, mä en käytä yleensä kenkiä sängyssä ;)

-..no..ei ole pakko ;) pannaan sit ilman kenkii ..?

-Mun mielestä se ois vähän liian paljastavaa...?

-mä oon nyt ihan tosissani.. mä haluisin panna sua. kiinnostaisko sua ihan viaton pieni hauskanpito? ;)

-Mäki olin ihan tosissani! :D

-eli se olis susta ihan ok? onks sul tänään aikaa ?

-...tosissani sen suhteen, etten pidä kenkiä sängyssä ;)
Muutenkin oon aika tosissani, joten ei taitane tällä lottokupongilla irrota... ;D

-ai... no harmi.. ;( ...mut pistä korvan taakse.. jos joskus on tylsää, nakkaa virestii ;)

-Trust me ;D

-i trust you... ;)

-Later ;D

-later, sexy ;)


...Voi pojat! :D

Sytytä tähdet!

Sytytä tähdet niille,
jotka yötä käy,
joille ei viitat tiellä
eikä määrä näy,

jotka kiviin lankee,
nousee uudestaan,
joita on monta, monta
yli laajan maan.

Sytytä tähdet niille
yöhön välkkymään,
joiden taistelua
näe ei yksikään.

(Lauri Pohjanpää, Mielialoja 1910)

"Mitä ei voi estää,
se täytyy vaan kestää"


Ah, niin totta!

"There is no worse death than the end of hope"

Mies kiertää supermarkettia. Hän ottaa ostoskärryynsä yhden hernekeittopurkin, yhden porkkanan, yhden perunan, yhden pizzan, yhden litran maitoa, yhden viilipurkin jne. Kassaneiti tokaisee:

- Taidat olla yhä poikamies, vai mitä?

- Kyllä, mies vahvistaa, mistäs arvasit?

- Siitä kun sä olet niin saatanan ruma, vastaa kassaneiti.




....kiitos lävähtää mun Hepille <3

>- (mies ) Ostin sulle kukkasia.
>- (vaimo ) Jaa. Miksi?
>- No ostin kun ajattelin että kaipaat kukkia.
>- Onko tapahtunut jotain?
>- Ei. Miten niin?
>- No kun ostit kukkia.
>- Siis mä ostin kukkia ihan vaan ostamisen ilosta.
>- Et siis mua varten. Ostamisen ilosta. Luulekko saavas sillä perusteella?
>- No en. Ostin kukkia, kun olet sanonut etten mä koskaan osta kukkia
>ja kun ne sattui eteen ja oli halpoja.
>- Nii just! Halpoja. Et voi yhtään niin kuin sijoittaa meidän suhteeseen.
>- No voi hitto. Nytkö sä suutuit?
>- EN!
>- Oikeasti. Hankala tässä on tuoda kukkia kun sä suutut niistä.
>- En mä kukista suutu. Ne on ihania, mutta miksi sä ostit niitä nyt?
>- Voi luoja. Anteeksi että mä ostin kukkia. Voin viedä ne pois.
>- Älä vie. Ne on ihania. Ihmetyttää vaan miksi sä ostit nyt.
>- Ok. Selvä. Mä en osta enää kukkia sitten jos niistä nousee poru.
>- Sä et siis halua ostaa mulle kukkia?
>- Täh? No haluan ostaa!
>- Älä huuda! No miksi ihmeessä sä sitten et yleensä osta mulle
>kukkia? Ainoastaan silloin kun tekee mieli tai on tapahtunut jotain.
>- No just! Niinpä. Vain silloin kun tekee mieli. Ei mun tee aina
>mieli. Ja just nyt ei tosiaan tee mieli. Ostin vaan kukkia. En mä nyt
>halua seksiä.
>- Sä et siis halua mua?
>- Uskaltaakohan tähän vastata?
>- Tulee vaan sellainen olo nyt että sä et halua mua.
>- No haluan. Herran jestas. Tottakai mä haluan sua!.
>- Huomaa että sä olet mies. Huudat koko ajan ja ajattelet vaan seksiä.
>- Kuule. Mä tulin just kotiin. Väsyttää ja on ollut pitkä päivä. Ja
>mä ostin vaan kukkia.
>- Ei kukat ole vaan kukkia. Ne on romanttinen ele ja normaalisti mies
>haluaa huomioida naisen tarpeet ostamalla kukkia.
>- Niin just! Sitä mä yritin selvitää!
>- Miksi sä taas huudat? Niin, mut kun sä et osta kukkia ilman että on
>joku juju.
>- Oikeesti. Lopeta nyt. Annetaan noiden kukkien olla nyt. Onko jotain
>ruokaa?
>- SIKA! Ensin sä tuut ovesta sisään kukka puskan kanssa ja sitten
>kysyt onko jotain ruokaa. Luuletko että mä olen täällä sua varten
>palvelemassa ja pyllistelemässä heti jos sä tuot kukkia.
>- En mä tuonut kukkia sen takia. Ja ainahan sä teet ruokaa. Äläkä sä
>huuda koko aikaa.
>- AI! Mäkö en saa ilmaista tunteitani koskaan!! Ja kauanko meni että
>tuon huomasit että mä teen aina ruokaa?
>- Mä en sano nyt mitään.
>- Niinkuin yleensä. Sä et puhu koskaan mistään mitään.
>- No uskaltaako tässä puhua kun aina asia kääntyy väärin päin.
>- Ei ne mitään väärin päin käänny. Itsehän alotit!
>- Jaa tuomalla kukkia?
>- Niin!
>- No nyt on selvä että mä en tosiaan enää tuo kukkia..
>- Sä et siis välitä musta, kun et halua tuoda edes kukkia.
>
>Seuraa viiden minuutin hiljaisuus. Keittiöstä kuuluu ääni, johon
>vaimo aloittaa:
>- Ei jumalauta. Miksi ihmeessä sun pitää heti kotiin tullessa avata
>kaljapullo. Mitä nyt on tapahtunut kun toit kukkia ja heti alat
>ryypätä!?!