IRC-Galleria

Jokaiselle tiedoks, mä pidän tästä kiinni
Mä en aijo lähtee vaan yritän silti
Mä taistelen vaikka veitsi kurkussa
Mä löydän onneni ja siitä en tingi
Mä yritän ja yritän vaik elämän loppuun saakka
Mä rakastan sua ja muulla ei oo väliä

soitan sulle taas ja kysyn mitä kuuluu/
Lämmin äänes saa mut leijailemaan kuuhun/
Ja mä tartun suhun,nyt tunteistani sulle puhun/
En voi mitän oon vaan niin rakastunu suhun/
Rakkaus antaa tilaa,rakkaus palkitsee/
Se antaa mulle kaiken mitä tarvitsen/
Sydämen kahlitset ja katseella mut vangitset/
En voi olla ilman sua, mä aina tarviin sut/

Koita kestää
Sä joskus vielä valon näät
Ja tunnelin pää
Se alkaa häämöttää

Meidän maailmamme kaipaa ajatuksia ja sanoja,
Jotka pitää sen kasassa.
Ja kuitenkin kaiken pahan jälkeen edelleen vieläkin uskon,
et elämä voittaa,
Ja uusi aikakausi koittaa, kukoistaa, saa mut vihdoinkin poistamaan
kaiken pahan ja jättää meidät tänne elämään meidän elämää, ilman
elämää kärsimään

Rakastan sua
kai sä tiedät kultaseni, että unelmilla aina täytyy olla kasvot
Rakastan sua
eikä ikävä seurassasi enää jaksa taistella oikeuksistaan
Rakastan sua Rakastan sua
enkä mahda sille minkään enkä sinuutta olla halua
pelottaa vaan, että unohdus satuttaa, mutta muistot ne murhaa

Rakastan sua, noita sanoja, olen jaksanut hokea
tunteja, näkemättä sinua
sä et usko kuinka mulla on ikävä
eikä tämä tunne taida vielä hävitä
pitkään aikaan, tuskin ikinä koskaan
kaikki kyyneleet ovat jo eksyneet tuskaan
eikä tämäkään biisi tuo mulle lohtua
mikään ei oo mitään ilman sinua, kulta

muistatko ku mä pyysin että nukkuisit kanssani
edes puoli tuntii, olisit vierelläni
sitten kun herättiin, huomasin et olit lähelläni
löysin sen, kadotetun elämäni
kuinka kaunis oletkaan, sanoin silloin sulle
saat merkityksen tuon lauseen joka tavulle
eikä kaikki kaunis saa, tai voi aina kadota
kai sä tiedät et mä rakastan sinua

Rakastan sua, mä taas mietin että mikä meni vikaan
sitten tajuan että minä kukas muukaan
aiheutin sulle taas paljon surua
ilman tarkoitusta, ilman mitään aikomusta
niin kutsutusta, elämäst ei oo mitään jäljellä
sä veit sen kokonaan täysin tietämättä
mä haluun sut vierelleni viettää ikuisuuden
ja ikuisuuden jälkeen vielä toisen samanlaisen

muistatsä ku me silloin tavattiin
me naurettiin, ja uusi ajanlasku keksittiin
mä haluan palata siihen hetkeen takaisin
et voisin tehdä kaiken tyhmyyden toisin
tottakai tekisin toisin jos vaan voisin
tän suhteen eteen silloin kyllä urakoisin
mietin että ajattelet sä koskaan minua
tän biisin joka sana on rakkaudesta sinuun

Niin paljon pystyy muutama sana muuttamaan
niin paljon pystyy murtamaan, saada huutamaan
nyt tahdon kysyy sulta vaan vieläkö kaipaat?
vielä joskus mua muistellen vietätkö aikaa?
ja tiedätkö lainkaan miten sua rakastan
ja miten paljon sattuu kun tiedän etten sua takas saa?
miten paljon tahtoisin vaan olla lähelläsi
käsi kädessäsi kuulla lämmön äänessäsi
mut kai meidän on tarkotus erillään nyt kulkee
eri tuulet tuntee, silmät eri sängyis sulkee
jotain tahdon silti aina merkitä myös sulle
ehkä toisiamme joskus mietitään yön tullen
vielki melkein kuulen hyvää yötä mulle kuiskaavan
äänesi ja sen kai ikuisesti tulen muistamaan
mietteiltä usein itseeni vietyy mä en saa uneen
ennen kuin tiedän hänen saapuneen on tähdet sammuneet

Itken sun tähtesi jälleen
On kylmempää sun lähtösi jälkeen
miks kyyneliä välttelin tälleen?
tuskaansa on aivan turha kätkee sisälleen
Haluun kuulla äänesi jälleen
On hiljaista sun lähtösi jälkeen
ja nyt kun sydän kaipaa taas sua,
vaikken takas saa sua, aina rakastan sua

vielki kasvoistasi kuva palaa aina mieleeni
mietin niit aikoi ja sit sua salaa kaipaan viereeni
mut vaikkei sun kaa olla enää nytte yhdes,
tahdon jotain pitää hengissä ja elää yhteydes
nyt ees tutut sanatkaan eivät enää tunnu samalta
vaan uuvuttavalta, jo hymyilykin tuntuu pahalta
mut ku halataan ystävinä, turtuu haavat ja
samal haluais taas lähtöruutuun palata
mut vaikka vuoksesi itkenkin edelleen joskus,
kaipaan sua lohduks,
tiedän, et vaik muistoillani ruoskisin itseni verille
vaikka yksin juoksisin sittenkin perille (perille)
vain muistoni voi enää tuoda takas
ne hetket, jotka vietin kun olin sun luonas, rakas
vielki muistan, kuinka painoit hiljaa huulet mun suulle
mun sydän ei koskaan kuulunu muille ku sulle

hämmennys ja pelko, molemmat elämään liittyy
mut kaikki sekava lopult' selvänä piirtyy
ei ikin' voinu arvata toiseen että näin kiintyy
ei menetä mitään vaik täytyy eteenpäin siirtyy
vaik' nyt oon onnistunu kai päästämään irti
tunteita sua kohtaan mä tuun ain' säästämään silti
Pienet hetket sun kaa on mua opettanu eniten
en ite kai mä koskaan odottanu, et miten
paljon asioita oppii arvokkaana pitämään
sen arvoisena pidän mieltä valloittavaa ikävää
en haluu koskaan joutuu kadottamaan, mitä mä
oon saanu sydäntäni pahoin haavoittamal itämään
jos kävelemään sattunut tielläni sä et oiskaan
oisin ollut yksin, pääs vieläkin äänet toistaa
sit, kun lähdet kulkemaan, tiedän, et lähde pois, vaan
sä meet toista tietä ja sielläki tähdet loistaa