IRC-Galleria

Tulipa pitkästä aikaa laitettua muutama uusi kuva tänne ja muutenkin siivottua paikkoja....

moi
Katsotaan kuinka monta tuntematonta tai tuntemaani ihmistä uskaltaa sanoa ''moi'' päiväkirjaani.
Sit kopioi omaan päiväkirjaa jos oot sanonu moi...

Ihan vain tulevien nimppareiden kunniaksi... Heh! ;} Tää on kyllä k-18
http://www.youtube.com/watch?v=ys5hLZ7pgXY

Se ompi vapaa päivä ja tulin poikkeamaan tänne galleriaan... paljon on tapahtunut sitten viime aikoina. Sallan tai oikeastaan vanhempieni ja vielä tarkemmin sanottuna isäni kissa Lola on kuollut. Kaikilla on sitä ikävä Lola on haudattuna täällä läheisellä pien eläin hautausmaalla jo edesmenneiden isovanhempieni edesmenneen koiran Miran vierellä.
Ja iloisempiin uutisiin... Kertun pennut kasvaa ja oppii uutta. Kaikki pennut syövät jo oikeata kissanruokaa ja ovat vauhdikkaita. Pitisikin lisätä niistä uusia kuvia tänne, mutta saa nähdä ehdinkö tänään. Syyskuun 21. pennut sitten lähtee maailmalle... tai no Walluhan sentään jää... Paljon on pentuja kyselty joten ei ollut vaikeaa saada kaikille kunnon kotia. Mutta kaikille jotka täällä vierailee ja käy näitä tekstejä lukemassa, jos käy... Haluan heille jakaa tämän seuraavan ajatuksen ja runon lehdestä:

Mökille jätetty

Kesäkissoja otetaan jatkuvasti lapsille leikkikaluiksi. Oma isänikin aikoinaan yritti tähdentää minulle kissan pärjäävän luonnossa.
Toivon kaikkien lukevan ajankohtaisen runon, jonka tuttavani minulle välitti sähköpostitse.
Anneli Ruohonen

Tuijotti ovea pieni kissa,
oli aivan hädissään.
Minä se täällä, avatkaa ovi,
onhan jo pimeää.
On nälkä ja jano, unikin jo,
minua paleltaa.
Tuo metsäkin huokuu
pelottavasti, on jo kuurassa maa.

Ovi aukeni silloin,
kun mansikat tuoksui,
säteili taivas ja maa.
Ilo kaikui kallion kupeelta,
sirkat soitteli viuluaan.
Aurinko paisteli ahjossaan,
lintujen kuoro soi.
Kelli kissa nurmella selällään
ja onnen maljasta joi.

Nyt pysyy ovi suljettuna,
nukkuu portailla vainaja.
Sillä jäätynyt pisara poskellaan
ja silmät suljettuna.
Se pisara hyljätyn kyynel on,
se itkunsa itkenyt on.

Vain yksi ovi armahti hyljätyn,
pääsi lämpöön ja valohon.
Nyt kissojen taivaassa hyljätty,
siellä kyynel on pyyhitty pois.

Saa nukkua helmassa armahtajan,
mikä parempi olla vois.
Via dolorosa oli viimeinen
polku kesäisen lemmikin.
Muistele lähditkö mökiltä
sinä puhtain sydämin.
Liisa Aaltonen



Toi on niin koskettava... ainakin minusta! Porulla sen nytkin kirjoitin tänne. Mun sydämeeni sanoma menee ainakin ja syvälle.

Järjestelinpä tuossa kuvia... siis noita vanhanaikaisia paperikuvia ja ajattelin et harmi, kun ei ole näkyvillä missään.... No ei muuta, kuin porukoille skanneria rääkkäämään! Ja jo on galleriassa uutta ja vanhaa kuvaa tuutin täydeltä.

Poikkesinpa taas pitkästä aikaa tänne ja hieman uudistin sivuilla olevaa kuva kantaa... Taas on tullut jonkin verran valokuvia napsittua.

Lähetin isäni ja pikkusiskoni hakemaan hakemaan minulle Kurusta kissanpentua... No äiti ehti mukaan myös... ja pentuja tulikin kaksi... Siis itse en toki ota kuin toisen... eli Kerttu tyttö muuttaa minun ja Dracosin seuraksi Nekalaan. Ja Arttu poika ompi äipän kisuli... ja asuupi tästä päivästä Vastamäen kissa kommuunissa johon siis jo ennestään kuuluu Linde(-Lou), Kimi ja Lola. Voi meidän kissa katrasta... No nyt voipi sanoa että meillä ompi kaikilla omat kissat... Ja mulla peräti kaksi jälleen. Reilun kahdeksan kuukautta olikin vain Dracos, kun Whissy piti lopettaa... Snif!
Tänään on muutenkin erikoista ohjelmaa... Ette ikinä arvaa mihin tänään menen...!? Heh kerron sitten joskus....!?