Ensimmäinen lokakuuta ei mitää taaskaa
Elämä on paskaa lukee päiväkirjas taas vaa
Aamul kouluu ja takas himaa
Näin kylmää oloo ei tarjoo pakastinkaa
Kuka huomais hänen huulillaan
Nostais tuskast ja pudottais puuvillaan
Ei kai kukaa hänen tuurillaan
Kyl maailmal on ironian tajuu
Vaik sydän ei toimi niin hän haluu
Vaa rakastaa enemmän ku mitään muuta
Tuntuu et sen sydän sykkis vaik se ois puuta