IRC-Galleria

Blogi

- Vanhemmat »

[Ei aihetta]Tiistai 31.10.2006 23:01

tein tänää talven ekan lumipallon xD

[Ei aihetta]Sunnuntai 15.10.2006 00:42

en halua ymmärtää
en jaksa

aina ymmärtää

olisiko jo sinun vuorosi?
(varmasti on!)

ei se mitään -hoen itsekseni
ja nielen (taas vaihteeksi) sen kaiken, minkä päästit ulos

ja me kummakin tiedämme, että
kestän sen kaiken paremmin kuin sinä.
teit päivästäni hymyilevän. kiitos.

[Ei aihetta]Perjantai 13.10.2006 00:14

ollaa ihan vaa hiljaa, jooko?

[Ei aihetta]Sunnuntai 08.10.2006 22:45

Muistan vielä, ku oltii naapureita.
Oltii iha lapsia
mutt oltii enemmän ku kavereita.
Sun herttasta hymyä unohda en.
Ja sainpa sulta sillon vielä hienon sormuksen.

Hiekkalaatikolla aina yhessä leikittin
ja ku joku meijät huomas, nii punastuttiin.
Kerran, kun sä kerroit mulle: "tosi kaunis oot".
Nii nolona hymyilin varovasti ja olin sanaton.

Ikinä ei muille kerrottu,
että toisistamme oltiin kinnostuttu.
Kun muut kysy meiltä, mitä me ollaan
me aina vaa vastattiin "kavereita vaan..."

[Ei aihetta]Sunnuntai 08.10.2006 22:43

On hyvä olla tässä, juuri tässä.
Olet siinä ja minä tässä.
En pelkää hymyillä,
saan vapaasti nauraa.
Juuri tässä on hyvä olla.

On hyvä olla tässä, juuri tässä.
Kätesi kädelläni, tässä.
Maalaamme tulevaisuuttamme,
nauramme mennyttä.
Nyt on rauha ja saan vain hengittää.
Juuri tässä on hyvä olla.

On hyvä olla tässä, juuri tässä.
Väritkin näyttävät kirkkaammilta, tässä.
Kun olemme yhdessä, aika häviää.
Sinä, kulta, olet kelloni viisarit.
Juuri tässä on hyvä olla.

[Ei aihetta]Sunnuntai 08.10.2006 22:41

olen ei-kenenkään-maa:lla
Rakennan omaa tarinaani
pala palalta
selviydyn

piirrän maailmani karttaa
avarran katsettani
löydän uutta
valloittamatonta

olen ei-kenenkään-maa:lla
mikään ei ole minun
ei kenenkään muun
kaikki on tarjolla
jos vain olen valmis
siitä taistemaan

olen ei-kenenkään-maa:lla
sodassa, jota ei ole
ei häviäjiä
ei voittajia
ei hyvää tai pahaa puolta
on vain me

me, jotka selviämme

[Ei aihetta]Torstai 05.10.2006 20:35

...and she wondered
how home could feel so far away from home
- Vanhemmat »