IRC-Galleria

Elämä on moniulotteinen käsite, jolla ei ole yksinkertaista määritelmää. Tämä artikkeli kertoo, mitä elämä tarkoittaa biologiassa.

Elämä voi tarkoittaa:

* Meneillään olevaa tapahtumasarjaa, jonka osana elävät asiat ovat.
* Ajanjaksoa eliön syntymän ja kuoleman välillä.
* Tilaa, joka on jollain syntyneellä, mutta ei vielä kuolleella asialla. Toisin sanoen: ”Mikä tekee jostain elävän?”. Tätä tilaa kutsutaan muun muassa ”hengissä olemiseksi” ja kuolema on siis ”hengen menetys”.

Elämän määritelmä

Elämän määrittely olisi suhteellisen helppoa, jos pitäydyttäisiin vain siinä, millaista elämää maapallolla on nyt. Kun otetaan huomioon kysymykset elämän synnystä Maapallolla, Maan ulkopuolisesta elämästä ja keinotekoisesta elämästä, aihe osoittautuu huomattavasti monimutkaisemmaksi.

Elämän synty ja kehitys

Elämän synnyn selittämiseksi ei ole nykytietänmyksellä yhtä yleisesti hyväksyttyä, ilmiön kattavasti selittävää mallia. Useimmat elämän syntyä selittävät mallit sisältävät kuitenkin seuraavat kolme ajatusta:

* Maapallon olosuhteet synnyttivät nykyiselle elämälle välttämättömiä perusmolekyylejä.
* Fosfolipidit muodostivat spontaanisti lipidikaksoiskalvoja, jotka ovat soluseinämien perusrakennusaineita.
* Erityiset RNA-molekyylit, ribotsyymit ovat alkaneet monistaa itseään.

Orgaanisten molekyylien polymeraatiota pidetään avainkysymyksenä elämän synnyn kannalta. Molekyylillä joka pystyy ohjaamaan omien kopioidensa syntyä, omaa täysin ylivertaiset ominaisuudet muihin molekyyleihin nähden. Siitä, miten molekyylit ovat muodostaneet eläviä kokonaisuuksia, on kolme teoriaa.

Geenit ensin eli RNA-maailma-teorian mukaan RNA oli ennen ensimmäisten solujen ilmestymistä pääasiallinen tai todennäköisesti ainoa elämän muoto Maassa. Teoriaa tukee RNA:n kyky säilyttää, siirtää ja monistaa geneettistä tietoa ja sen lisäksi toimia kemiallisia reaktioita katalysoivana molekyylinä, ribotsyyminä.

Aineenvaihdunta ensin -teorian mukaan yksinkertaisia reaktioita ja aineenvaihduntaa on ollut ennen geenien syntyä. Aineenvaihdunta tarkoittaa tässä kemiallisten reaktioiden ketjua, jossa yksistä prosesseista vapautuva energia siirtyy toisen prosessin käyttöön, mikä lopulta johtaa monimutkaisempien molekyylien syntyyn.

Sekamallit ovat koko ajan suositumpia malleja, jotka yhdistävät ajatuksia molemmista edellä mainituista malleista. Teorioissa on vielä joitain puutteita ja niitä voidaan mallintaa ja testata laboratorio-olosuhteissa. Koska koskemattomia kerroskivilajeja Maan alkuajoilta on lähes mahdoton löytää, on teorioiden testaaminen vedenpitävästi käytännössä hankalaa.

John Desmond Bernal ehdotti, että elämän synnystä on tunnistettavissa muutamia "askeleita".

1. Monomeerin synty
2. Polymeerien synty
3. Molekyylien evoluutio soluiksi

Desmond on myös ehdottanut, että darwinistinen evoluutio sai alkunsa asteiden 1 ja 2 välissä.

Elämän luokittelu

Carl von Linné jakoi eliöstön kasvi- ja eläinkuntaan. Hänen aikanaan ei ollut nähty yhtäkään bakteeria. Löydetyt bakteerit sijoitettiin kasvikuntaan. Ovatko ne kasveja sen enempää kuin eläimiäkään? Ne ovat yksinkertaisesti bakteereja, ihan oma eliöstöjoukko kasvien ja eläinten ohella tai paremmin ennen niitä. Niistä voidaan antaa määritelmä ja suomennos alkueliöt, peruseliöt tai tumattomat. Nekin tietysti ovat luonnollisessa valinnassa kehittyneet paljon miljardin tai puolentoista miljardin vuoden takaisista möykyistä. Jos ne kuitenkin luetaan kasveihin, näiden aika on maapallolla ollut paljon pitempi kuin eläinkunnan.

Tämänkin tiedon Matille tarjosi wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/El%C3%A4m%C3%A4