IRC-Galleria

"pelasin eilen ensimmäistä kertaa stalkker - call to pirttipaittia. ensimmäinen vastaantulija käy osoittelemaan aseella ja käskee miuta laittamaan oman aseeni pois (tai muuten käy hassusti, mie luulen). no mie ihan paniikissa, että mitä mie teen - mitä mie teen ! no, pausea niskaan ja ohjekirstasta nappulaa. ahaa, tuolta heittää aseen pois ja teen työt käskettyä. no tyyppi on tyytyväinen ja nappaa aseen siitä maasta itelleen.

mie oon, että what the fuck ! otan pistoolin ja ammun suoraan päähän - veret roiskuu pitkin horisonttia - ja sen kaveri laskee alleen, käy ampumaan. tietty sekin pitää hoidella."



gut leffa. gut peli.

joka piti aloittaa myöhempien tapahtumien takia uudestaan... *shhh*

<3

On liian valoisa ja viehkeä...

Kellosilppurikotkat nokittavat aamureittä,
kenen sydämestä viety puolet päivälientä.
Sen tietää huutavista huhuista ja hunnuista,
jotka hopeisina soivat siirappivohveleista.

Paperinjatkaja ulko-oven takana, rymyää,
mutta kun sen avaa, niin löytyy vain hyhmää.
Pirun kepposet tietää, mutta usko ei kukaan
ennen kuin on myöhäistä ehtiä välittämään.

Puhelinjat ovat poikki, tietokeskus ei tunne

Käsivarsi tirisee hiilloksella ja loimuaa
sarkastinen hymy hullujen haaveiden joukossa.
Kuntapoliittinenliitos uhoaa tekevänsä saman,
mutta paremmin ja nopeammin ja tehokkaammin.

Syyllisyyteen panostettu tukiryhmä kootaan
ja lähetetään kohti tuntematonta, putoamaan.
He löytävät itsensä sieltä kysymässä tietä,
mutta taivaan porteilla liukuportaat kääntyvät.

...eikä meidän kaupungissamme pysähdy enää kukaan