IRC-Galleria

No tulipa käytyä Paraisilla kalkkikaivoksessa kuuntelemassa vähä musiikkia. Oli aivan älyttömän kaunis paikka. Semmone hemmetin iso ja aika syvä kuoppa. Lavakin näytti iha pieneltä ku ylhäältä bussista alas mentäessä zoomailin. Liput tsekattiin portilla vähän matkan päässä kaivoksesta, josta sit sit bussi kerrallaa porukka pääs sinne kaivokseen festarialueelle. Täytyy sanoo että sää kyllä suosi taas kerran. Oli meinaa iha älyttömän kuuma (mustissa vaatteissa, tyhmä minä).

Sitten itse esiintyjiin. No lavalle ekaks nousi bändi Blues Bakers (nevöhööd), joka mun mielest soitti iha timmisti sellasta kunnon bluesrockia. Yllätys oli että sällit coveroivat Rory Gallagherin "Calling Card"-biisun. Muuten jätkät vetivät iha omaa tuotantoaan. Biisit aikalailla toisti itseään.

No seuraavaks lavalle tuliki sit tämä kaikkien tuntema kaljupää ja rääväsuu Remu Aaltonen. Hän siis nykyää soittelee Remu & the Hurriganes nimen alla. Bändi alotti settinsä hittibiisillä "Roadrunner", joka on muuten hemmetin hyvä repäsy. Bändi ei oikee päässy mitenkää alkuun ku Remua vaivas takana olevan kajari kun sieltä tuli jotain ylimääräst häiritsevää huminaa ja Remu hauskasti huuteli Eastwayn teknikkopojille sinne lavan sivustaan että pistää vittu kiinni sen. Heitti myös kapulan sinne ku eivät tajunneet. Oli kans kiva kattoo ku Remu aina vähä väliä huus bändikamuillee että laittaa vahvareitaan kovemmalle. Kuurokshan se Remukin on jo melkee tullu, kyl sen huomaa ja ymmärtääkin. Setin loppu olikin sit täynnä näit tunnetuimpia biisejä, kuten "Tallahassee Lassie", "I Will Stay", "Only One" (oliks se ton nimine? xD) ja tietty "Get On". Sama homma ku ensimmäisenkin bändin kanssa, että kaikki biisit melko samanlaisia.. mut sitähä se rock 'n' roll on! Yksinkertaista, mutta tehokasta. Kyl se Remu vaa on melkone äijä...

No sit seuraavaks laval tuliki vanha discohirmu Boney M. Tämän aikana saikin kyl nauraa iha älyttömäst. Kaikki n. 50-vuotiaat muijat tuli ihan hulluks. :) Bassojumputusta, bassojumputusta vaan... Aika tylsää, en tykänny. En eläny viel sillo ku tommone meno oli in, ni ei oikee meikäläisee uponnu tommone ei sit yhtää.

No mut Boney M:n jälkee päästinkiin sit mun osalta itse asiaan, nimittäin brittiläine rocklegenda Uriah Heep valtasi stagen. Tähän oli jo, hetkone... odotas.. viides Heepin keikka peräti jo mulle. Ekaa kertaa näin nyt Heepin uuden kokoonpanon ku tämä entine rumpali Kerslake jätti yhtyeen ja tilalle tuli heppu nimeltä Russell Gilbrook. Oli muuten iha älyttömän kova rumpali. Soitti joka ikise sekunnin rumpusetti heiluen ja paukkuen, lautaset laulellen, tarkkaan ja harkiten ja pisti kaiken peliin näyttääkseen että ei hän mikää turha vara-Kerslake ole. Russ käytti muuten tuplapedaalia toisin just kun edeltäjänsä Kerslake. Se toi kyllä hyvin uutta energiaa ja potkua koko bändiin. Hyvin hoitaa mun mielestä rumpalin virkaa bändissä. Kitaristi Boxin Marsut taas huus iha kuolemaa ja korvat kärsi ku iha edessä olin. Kitara kyl jyräs melkee iha kaikki (niinhän se kuuluukin :P). Laulaja Bernie veti taas iha asiallisesti ja biisien välissä papat heittivät iha hyvää läppääkin. Basisti Bolder ja urkuri Lanzon vetivät kanssa loistavasti alusta loppuun. Settilista oli ihan sama melkein ku viime keikalla kun olin, mut tais siinä olla yks jos toinenki biisi eroa. Lista sisälsi tietysti hittejä, joita yleisökin kurkku suorana hoilaili mukana. Hitit "Easy Livin`", "Free Me", "Look At Yourself", "Gypsy", "July Morning" näkivät taas jälleen kerran päivänvalon ja sit tietysti mikäpä muukaan kun "Lady In Black". Oli kyl hienoo nähä taas että miten nämä hymyilevät herrasmieskonkarit vetivät kun uus rumpalikin oli astunu kehiin jne. Loistavaa. Sain toistamiseen Boxin plektrankin kiinni. Seuraavaks Heepin tuunki näkemää 20. päivä Kotkan Meripäivillä. ;)

Viimine esiintyjä ja koko tapahtuman pääesiintyjä olikin sitten kotimainen Leningrad Cowboys. Tätä valitettavasti en jääny katsomaan kuin aloitusbiisin ajaksi. Sen verran konserttialueelta bussiin kävellessäni tunnistin Cowboysien toisen biisin, joka olikin AC/DC:n cover "Let There Be Rock". Olis tehny mieli jäädä kattomaa koko setti, mut muutama kanssaolija oli vähä eri mieltä.

Kaikenkaikkiaan hieno tapahtuma kauniissa maisemissa, loistavilla (Heep) ja vähemmän loistavilla (Boney M) esiintyjillä. Ehdottomasti yks kesän parhaista hetkistä.

Kuvia Heepistä: http://tzuke.myphotoalbum.com/view_album.php?set_albumName=album04