Rintamamiestalo paloi pahoin Uudellamaalla varhain sunnuntaina.
Palokunnan saapuessa paikalle rakennus oli jo ilmiliekeissä. Palo ei uhannut muita rakennuksia. Pelastuslaitoksen mukaan palosta ei aiheutunut henkilövahinkoja." (Iltalehti)
Koskaan ei tiedä onko aikaa paljon vai vähän.
Varottamatta huomaa, se päättyikin tähän.
Kuitenkin sitten kun mieli haluaa, on valmis ja tajuaa,
ne kauniit muistot voimaa antaa,
surun raskaan hiljaa kantaa..
Ei auttanut sydän kultainen,
kun lähdit luokse pilvien valkeiden.
Kyyneleet eivät tuo sinua takaisin,
vaikka kuinka hartaasti toivoisin.
Katse ja kuono ikkunassa,
on monen muistoissa olemassa.
Entä se häntä iloisesti heilumassa?
Tai kuratassut lattiassa..
Tallettakaa tuo kuva syvälle sydämeen,
kun pyyhitte silmäkulmastanne kyyneleen..
Vaikeni ääni tassujen,
sammui liekki suuren sydämen
voimasta liekkien vahvempien.
Jätti rintaan surun valtavan,
sisintä riipien kalvavan.
Ei enää virkaa talutushihnalla raunioilla,
ei lämmittäjää kylmillä varpailla.
Poissa katse tummien silmien,
ja se haukku, sitä enää kuule en.
Jokainen kaunis muisto on kuitenkin hetki elämää,
niitä muistellen lopulta vähän lohtua jää.
Nuku Pepi poika rauhassa syvää unta,
ympärilläsi sateenkaaren valtakunta.