IRC-Galleria

Mulla on pakonomainen tarve listata asioita. Tämä ikävä piirre leimaa persoonallisuuttani siinä määrin, että toteutan sitä taas yksityiskohtaisen blogaus-listan muodossa. Asiaan.

Olen katsonut helvetisti suomalaisia huumoriohjelmia elämäni aikana. Syytän tästä (niin kuin kaikesta muustakin) lapsuuttani. Oheiseen listaan olen koonnut 10 parasta suomalaista SKETSIÄ, jotka pystyin virka-ajan puitteissa keksimään. Listalle eivät ole voineet päästä mitkään kohdat sellaisista huumoriohjelmista, jotka ovat ikäänkuin jatkuvajuonisia. Rajanvetona voisin esittää Studio Julmahuvin ja Mennen Tullenin; Julmahuvi on vielä jossain määrin osistaan koostuva, osin toistoon perustuva, Mennen Tullen huomattavasti draamallisempi sarja. Mennen Tullen ei siis voi edustaa enää sketsiviihdettä. Tämä on siis syynä, miksei seuraava lista sisällä edes mainintaa monista hyvistä rainoista.

Ulkomaiset olen rajannut aiheeni ulkopuolelle, koska listan tekeminen olisi tosi vaikeaa ja sisältäisi liikaa Monty Pythonia.

Suomalaiset sketsit, TOP 10 (järjestys kronologisen puoleinen)

- Velipuolikuu: Pääsiäishanu
Pääsiäishanu on ehdoton klassikko. Voiko olla siistimpää kuin voitaikinalla peitetty Kari Heiskanen, jolla on omena suussa? Velipuolikuu on sarjana kaikkien vanhan liiton miesten suosikki; itse en valitettavasti ole ko. sarjaa ensi esityksellä nähnyt (v. 83-84), mutta korjannut asian myöhemmin dvd:eitse. Joskus lukiolaisena luin muuten Talouselämä- lehteä töissä, ja eräs otsikoista oli kirjoitettu viittauksena tähän sketsiin. Nauroin koko lopun kesää.

- Tabu: Vesa Vierikon synkkä monologi
No se missä se lopuksi vetää itsensä hirteen. En tiedä mitä murretta tässä yritetään puhua. Tabuakaan en valitettavasti nähnyt ensimmäisellä esityskerralla, mutta ekan uusintakauden katselin ollessani yläasteella.

- Lapinlahden Linnut: Vittuilupuhelin
No tämänpä olen jo livenä aikoinaan katsonut (joo vanhemmat suositteli). Antaa täysin uuden merkityksen lauseelle `mitä muuta Turkuun kuuluu`.

- Nyhjää tyhjästä: Sananlaskuja
En tiedä onko tämä edes sketsi, mutta hauska.

- Kummeli: Virsikirjan lisälehdillä
Olen katsonut Kummelin kaikki jaksot ensimmäisestä lähtien (olin valveutunut 9-vuotias aikoinaan), ja onhan Kummelissa paljon huonoa soheltamistakin. Virsikirjan lisälehdillä on kuitenkin varsin rauhallinen Kummelisketsi. Harkitsin myös vahvasti sketsiä, jossa Mauno Ahonen haastattelee pesäpallojunioria.

- Vintiöt: Moilanen
Kaiken kaikkiaan Vintiöt ei ehkä ollut kovin tasokas sarja, ja perustui armottomaan toistoon. Moilanen on kuitenkin loistava hahmo, ja lisäksi olen aina pitänyt Vintiöiden levyllä olevasta Moilasen biisistä (jossa puhelinlaitoksen auto ajaa Moilasen jalan päälle).

- Toini (Toni) ja Heikki Haaman Show: ?
Se studiokeskustelu, nimetön sellainen. Ei se oikeasti niin loistava ehkä ole, mutta siitä varastin yhden fraasin yli kymmenen vuotta sitten ja kirjoitin sen jääkaappimme muistitaululle. Veljeni repesi lainaukselleni todella pahasti. Yli kymmenen vuoden jälkeen ne sanat ovat yhä muistitaululla jäljellä.

- Studio Julmahuvi: Touko Pouko
Soittakaa tänne ja kertokaa, onko teille joskus vetänyt ihan täyttä mustiin. Ei ole Julmahuvin voittanutta, ugh. Kun muutimme yhteen, taloutemme ainoita kaksinkertaisia tavaroita oli Studio Julmahuvi dvd-boksi.

- Ranuan kummit: Martat ja snuffmurhaaja
Ranuan kummit oli oivaltava, ja snuffmurhaajasketsi pihku.

- Läpiveto: Anonyymit Jopet
En ollut juurikaan koskaan katsellut Läpivetoa ennen kuin pari viikkoa sitten, jolloin näin tämän sketsin sattumalta. Lopun nauramisesta huolimatta laatutavaraa. Tätä ei voine ymmärtää, jollei ole tutustunut ainakin jollakin tavalla Jope Ruonansuun tuotantoon (Jope ei pääse tälle listalle). Sketsi on kuin risteytys Julmahuvia ja Ranuan kummeja, joten I love it.

Bubbling underiksi jää Pulkkisen porilainen taparikollinen, josta pidin koska se puhui kuten minä.

Jees.