Kaikkihan sai tosiaan alkunsa, kun valmistauduin ,AH, aina yhtä tärkeän "Sturm der Lieben"
katseluun, jonka keskeytti puhelu kaukaa Espoosta. Hetken omatuntoni kanssa taisteltuani huomasin lupautuneeni mukaan turmiolliseen Amarillon(=pahanhajuinen teiniluola alle 18vuotiaille)
Karkki keskiviikkoon.
OLi Ihan jäätävä määrä populaa ja kaikenliäksi aika pahanhajusia Luigeja=käykää suihkussa.
Parin super halvan oluen jälkeen astelimme Julian kanssa tanssilattialle ja heiluimme kuin itse Johanna Tukiainen malarian kourissa. mmm kaunista siis. Myös Keikkis alentui tanssimaan Jessen harrastaessa teiniangstia pöydässä.
Kun Amarillo alkoi kieppua yli 360 asteen soitimme Harrille, joka ystävällisesti ajoi meidät suoraan Jepun pihaan. (Anteeksi Harri autossa laulamiseni. Anteeksi myös muiden kuorolisten puolesta ja olehyvä siitä 2 eurosta, jotka anteliaasti maksoin matkastamme :'''''D)
Jessellä tehtiin sitten kilpaa vatsalihaksia ja puhuttiin koiralle (hyvä meidän joukkue, raakaa viinaa alasti)!
Kyllä uni maitti!
Aamu olikin sitten toinen juttu... sitä voi kuvata sanalla: rähmä.
missä on 530 pysäkki??? NIIIIIIIIIIIN? MISSÄ? se on kadonnu...
Oon onnellinen.. pelottavan onnellinen.