IRC-Galleria

ttine

ttine

DOOM WHAT THOU WILT
pihlajan oksat luovat kasvoillesi utuisia ja sumeita varjoja.
ne kätkevät todellisen minäsi, vääristäen kasvojesi piirteitä.

on yhdentekevää, olemmeko olleet tässä
jo vuoden vai jopa kaksikin ?

aika seisoo kuin paikoillaan, ja ilma roikkuu raskaana
päidemme yllä. eilinen, tai toissapäiväinen, tuulenvirekin
leikkii piilosta kanssamme.


tarkkailen varjojen vääristämien kasvojesi liikettä.
puhut intohimoisesti jostain, mutten tiedä mistä, sillä
hukutan itseni kasvojesi anatomiaan.
punaviinin tahraamat hampaat tirkistelevät huuliesi välistä.
irvokasta, ajattelen, maistaen samalla tuon halvan viinin
itsekin kieleni päällä.

sytytät savukkeen, puheesi vaikenee.

huomautan, kuinka haju kiinnittyy sormiisi hyväksi toviksi.
kohautat olkapäitäsi ja puhallat savut keuhkoistasi.
savu jää leijumaan eteeni, harmaana, kihelmöivänä,
epämääräisenä muotona. huitaisen sen kauemmaksi.


tumppaat tupakkasi, vain sytyttääksesi uuden.
hetkeksi tauonnut puheesi jatkaa taas kulkuaan entistä
intohimoisempana.


voi, kuinka saisin kiinni puheitteisi punaisesta langasta.
ajatukseni harhailee pian kuitenkin taas omia polkujaan.


kauanko olemme jo olleet täällä ?


vedät minut takaisin tähän paikkaan ja ajattomuuteen,
kun heität minua pikkukivellä kylkeen.
naurahdan ja keskitän taas ajatukseni sinuun.
vain sinuun, ja sinun vääristyneisiin kasvoihisi, joita
varjot eivät minun anna nähdä kokonaisuudessaan.


olet kuin palapeli, jota en saa ikinä valmiiksi.
jokin pala jää aina puuttumaan.




ps. mitä helevetin uusromantiikkaa taikka muuta paskaa
minä nyt tänne suolestani eli aivoistani eli sormistani suollan ?

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.