IRC-Galleria

Tylsyyden uuvuttamana.. Voisin tehdä 12-tuntista työpäivää ni olis ainakin jotain tekemistä. Tehtiin Tataarin kans mahtikortit isille ja appiskalle hiuspatukoista ja oranssista pahvista :D Ei sattuneesta syystä päästykään sinne häihin lauantaina, mutta oltiin sit Vaasas ja shoppailtiin sikana (Tatun rahoilla, mulle vaatteita) Mutta niinhän se kuuluukin mennä!

Sain vihdoinkin vietyä verokortin, että voin saada tuolta palkkaakin, ja päätin avata säästötilin, koska muuten mikään raha ei pysy mulla handussa. Ehkä avaankin sen jo ensi vuonna! Ensi vuodesta puheen ollen, pitäis yrittää vähän suunnitella uuttavuotta. Se on kuitenkin hei vuosipäivä tälle sairaalle(!) suhteelle, joten pitäis kai jotai spesiaalia värkätä! Päätin kuitenkin, kaikesta huolimatta, mennä vielä jonain päivänä naimisiin, vaikkei elo aina niin ruusuista olekaan. Ei kai se oo kenelläkään.

Meinas eilen lähteä viimeinenkin usko ihmisiin, ku kaikki siskot Helkaa lukuunottamatta (plussa vai miinus?) lähti kalppimaan kuka minnekin, ja jätti mut yksin tänne pääkköjen armoille. Tatukin hylkäs, vaikka se olis voinu tänäänkin vasta mennä. Tänne sitten jäin minä, aivan yksin ja surkeana. Onneks oli kuitenkin kutimet ja lankakerä ni kudoin tuskaani villasukkaan.

Tänään oli aika die Manes töissä. Veikkauskone ei ollut koko päivänä käytössä ja auta armias sitä huutoa! Mutta silti selvisin siitä joten kuten.. Hengissä. En ikinä muista ottaa eväitä mukaan, joten siellä sitä murisutetaan mahaa, ja ehkä salaa syödään pari irtokarkkia samalla ku pussittaa niitä. No, onhan tästä varaakin vähän lähteä! Ajattelin muuten huonon omantunnontuskassa lähteä tänään lenkille piitkästä aikaa. En valita syksyä masentavasta vaikutuksesta, vaan se on osa mun luonnetta. Oon vaan niin rikki välillä, ettei jaksa sormea liikauttaa..

Huoh tätä ailahtelevaisuutta. Varmaan biorytmi (äly, tunne, fyysinen) kaikki kriittisessä tilassa, niin ku Tatu yrittää viisaasti selittää mun oloja. Luonnevika tai hulluus, sitä se on.