IRC-Galleria

Maamme-laulu Intian Valtameren rannallaTiistai 06.12.2005 13:10

Eilen aamulla herattiin Annin ja Ruthin kanssa Mbabanessa klo 5.20. Saatiin kyyti Manziniin, josta otettiin kombi kohti Durbania. Rajamuodollisuudet meni suhteellisen kivuttomasti, ja pian Etela-Afrikan puolella tulikin vastaan pieni kaupunki nimelta Mtubatuba. Siella sit hypattiin kombista pois ja ryhdyttiin ettiin St. Luciaan menevaa kombia. Lampoa oli yli sallitun rajan ja soija (hiki) virtas solkenaan. Taas meita katottiin pitkaan, Mtubatubassakaan ei paljoa valkoisia nay.

Kun paastiin vihdoin backbackerille St. Luciaan, hypattiin suoraan uima-altaaseen. Sisaankirjaamisen jalkeen lahdettiin turisti-infolla poikkeen, ja buukattiin heti seuraavalle yolle kilpikonnasafari. Kahdenksan aikaan parin vuoden takaa tuttu Ian tuli polkuautollaan hakeen meita ja lahdettiin afrikan yohon. Matkalla Intian Valtameren rannalle bongattiin erinaisia elikoita, mm. kameleontteja, buffaloita, seeproja ja virtahepoja.

Kun sitten paastiin biitsille, surffattiin hienossa hiekassa isolla jeepilla pitkan aikaa etsien jalkia merikilpikonnista, jotka nousevat oisin maalle munimaan. Ei loydetty. Jossain vaiheessa Ian pysaytti auton ison, littean kiven viereen ja kaski porukan pihalle: nyt syodaan paivallista! Ian tarjoili safkaa Annin, Ruthin ja mun lisaksi muutamalle saksalaisturistille ja yhdelle jenkkitieteishorholle. Ruokajuomaksi jeepin perasta sai valita viineja, gintonicia, mehua, vetta... Ja takana pauhasi Intian Valtameri. Ruoan paalle saatiin viela kahvit. Hieno mies tuo Ian =)

Jatkoimme turtlesien etsimista jalan. Tuuli yltyi ja nostatti rantahiekasta myrskyn. Oli mieleton fiilis puskea vastatuuleen pimeassa (taivaskin oli pilvessa, eika tahtia nakynyt), ja tuntea miten hiekka kuorii jaloista ihoa ;) Tuulen nopeudeksi Ian arvioi 60-70 km/h.

Vaan ei loytynyt kilppareita jalkapatikallakaan. Yhdet juuri munitut munat loydettiin, mutta nekin oli syvalla rantahiekassa. Myos kuollut valas tuli vastaan. Aina ei voi saada sita mita tilaa, mutta taa reissu oli silti ihan mahtava! Kun vuorokausi vaihtui, seisoimme pimea valtameren rannalla Etela-Afrikassa, kilistimme Suomelle kuka millakin rinksulla ja salaa lauloimme (joululaulujen lisaksi) Maamme-laulun.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.