IRC-Galleria

Nyt oli niin siistiä, että tahdon avautua täällä!

Siis olin keikalla ja oli siistiä joo. Kaikki vaan ei sujunu ihan suunnitelmien mukaan. Ajoin auton cribille ja olin siellä, kaikki hyvin tähän saakka. Myöhemmin otin tytöt kyytiin ja lähdettiin kohti keskustaa, tässä kohtaa tulee suunnitelmiin muutos. Auto alkaa olemaan ihmeellinen. Tien sivuun ja Kirre ulos. Tyhjä takarengas, no perkele. Tytöt ulos, auto kotipihaan (onneks en ollu iha sikakaukana) ja eiku tallustamaan kohti keskustaa. Tässä vaiheessa kaikki toivo älyttömän hyvästä eturivin paikasta oli mennyttä.

Kuitenkin, onneni kääntyy. Saavun paikalle noin 45min ennen keikan alkua, jonotan koin verran ja baaritiskillä odotan vesilasillista viitisen minuuttia. Ja kun pääsen lavan läheisyyteen, tadaa! Siellä on juuri kirahvin mentävä rakonen. Sinne siis! Mahtavaa.

Ennen keikan alkua tunnelma on jo kohdillaan. Koko baarin energia tulvii selän takaa lavaa kohti ja fiilis on mieletön. Mutta se kaikki energia jää kakkoseksi, kun lavalle tulee viisi ihmistä, joista yksi on luonnottoman pieni. En ole edes aiemmin tajunnut miten pieni Paula on, vaikka oon nähny sen ihan läheltä.

Ja ihan fantastista, tuli semmonen aerobinen treeni, että jää kuntosalipelleilyt kakkoseksi! Viis uutta biisiä (San Francisco, Viimeinen Valitusvirsi, Taajama, Lapsuus loppui ja oliskohan viimeinen ollu Merimiehen vaimo tai joku vastaava) kuultiin ja vanhoja hyvä läjä (ainakin Kovemmat kädet, Joku raja, Matkalaulu, Oo siellä jossain mun, Ruskikset, Matoja, Kohkausrok, Päiväkoti, Pikkuveli, Joutsenet.. olikohan siinä kaikki, ehkä) Ja aivan tajutonta oli! Mä en tajua miten ne tytöt on niin villejä ja jaksaa, Mirakin, vaikka se on raskaana. Kunnia niille, joille kunnia kuuluu!

Kirre kiittää ja odottaa seuraavaa keikkaa parin viikon päässä!