IRC-Galleria

Kun odottaa kesää, ei pety, kyllä se aina Suomeenkin tulee.

Lähdenpä polkemaan sairaalaan Danskua katsomaan. Hoitajan mukaan se on kovasti miehistynyt. Ja ikäähän on siis 3kk ja pari viikkoa.

Ja painonpudotus jatkuu. Punnitsen aina maanantaisin. Kerron tämän julkisesti ihan vain siksi, että olisi vähän paineita myös saada sitä painoa alaspäin.

En anna periksi!

Hipsu tuli mun seuraksi leffaan! Katsoimme Pariisin Varpusen eli Edith Piafin tarinan. Ostin Hipsulle ison pussin karkkia Makuunista siitä ilosta että sain hänet mukaani. Vielä Makuunissa päätin etten syö niitä. Mutta kun Hipsu sanoi et leffassa herkuttelua ei lasketa, niin söinpä sitten puoli pussia. No, täähän oli eka päivä, aloitankin vasta huomenna. Ja syön vastakin karkkia leffassa!

Elokuva kuuluu sarjaan kannattaa katsoa jos päähenkilö kiinnostaa.

Daniel on flunssainen, muttei sillä onneksi ole kuumetta.

Olen käynyt Danielin luona viimeksi sunnuntaina. Nyt on jo semmoinen ikävä, että menen vaikka kasvosuojus päällä ettei flunssa tartu. Tiedän, että Dansku on hyvässä hoidossa, mut silti ajattelen iltaisin, että tunteekohan hän itsensä hylätyksi.

Aloitin tänään kuukauden herkkulakon. Ehkäpä se kestää paremmin kun kuulutan sen kaikelle kansalle. Hipsu ainaki muistuttaa, jos repsahdan.

Kyllä insinööriopiskelijan ja teekkarin lapsen kuuluisi syntyä laskettuna aikana, mutta ei se taida tänään tulla. Meillä on pikkuiselle jo kaikki valmiina,olen nyt keskustassa ja teen viimeisiä ostoksia.

Ja mieliala on kauhusta kankea!

Ei tuu mittään, en oo oma itteni yhtään iliman nettiä! Raskaus on menny hyvin, oon ihan pelottavan energinen. Katotaan, sano pessimisti, että tästä rangaistaan karmealla synnytyksellä.

Olen ollut hieman poissa pelistä. Syynä olivat muutto, mahatauti, migreeni ja masennus. Kuvitelkaa nyt että mun mielestä muuton paras puoli on se et uudessa kämpässä on kaks vessaa... Heti seuraavaksi hyvä puoli on se et meidän pihan poikki on kätevä kipasta pesutupaa, jossa on kuivausrumpu. Osasin melkein heti käyttääkin sitä. Hihii, voin pestä pyykkiä entistäkin enemmän kun saan ne heti kuivaksi! Voiko muuta toivoa?

No ehkä sitä et Hipsu paranis dementiastaan ja lakkais unohtelemasta ja "unohtelemasta" asioita.

Elämässäni on iso, viinan jättämä aukko. Eihän tuota olisi saanut kirjoittaa. Suomi on suuresta alkoholinkulutuksestaa tai ehkäpä juuri sen vuoksi yllättävän tiukkapipoinen maa sen suhteen, miten viinanjuonnistaan puhuu. Odotan, että minua nyt paheksutaan. Pitäähän juomisen olla salaista edelleen...

Haluaisin kuitenkin vain olla hiprakassa, en kontata kotiin.

Urkkipurkki palasi kuolleista maailmaan eräänä likaisena päivänä. Jo samassa kuussa näki että hänestä tuli akka. Perhe oli kuuluisa ja sen vuoksi he söivät vain hedelmiä. Koulussa urkki oli todellinen mallioppilas. Häntä ihannoitiin rumista vanhemmista siellä. Jo kouluaikoina häntä alkoi inhottamaan televisio. Niinpä harrasteeksi muodostui kukkien katselu.

Urkki kehittyi kolmannella kymmenellään varsin kivaksi. Hänelle kasvoi ruskeat hiukset, sekä harmaat silmät. Masennuksesta johtuen hän oli melko pikkumainen. Lempiruokaansa ranskalaisia ja kalapullia, hän sai työskennellen jousenrasvaajana.

Hän vuokrasi itselleen puolison jonka kanssa pakotettiin menemään naimisiin.

Urkki ei tupakoi mutta käyttää nuuskaa ollessaan urheilutapahtumassa. Alkoholia hän kauppaa alaikäisille.

Kävin pari päivää sitten lääkärissä (rv26+1) ja kuulin taas miten pieni sydän sykki! Meinaa tulla itku. Miten tämmöinen huithapeli ansaitsee äitiyden kunniatehtävän? En ole koskaan kokenut vauvakuumetta tai kiljunut ihastuksesta vauvan nähdessäni. Pikemminkin pidän vanhemmuutta suurena vastuuna. Ensimmäisenä minulle tulee lapsista mieleen korvatulehdukset, rokot ja ripulit. Mutta eipä niistä sen enempää, aika näyttää, millainen käärö meille tulee...

Ja onhan se sitten kiva kun saa katsella hiekkalaatikolla miten oma lapsi tekee ekan hiekkakakun ja kertoa jokaiselle vastaantulijalle miten taitava minun lapseni on. Ja mennä joulujuhlaan kuvaamaan videokameralla kun oma lapsi esittää tonttua tai kuusta...