IRC-Galleria

Niin, sitä olen viimeiset kolme päivää kysynyt.

Mikä siinä on niin pahaa, jos kaksi ihmistä rakastaa toisiaan?
Miksi se vaan aina on joidenkin mielestä väärin?

Minä olen rakastanut hullun lailla jo monta vuotta. Rakastan edelleen, enkä usko että se ikinä mihinkään katoaa.

Minä olen löytänyt sen, joka oli juuri minulle täydellinen.

Silti joidenkin mielestä olen tehnyt väärin rakastaessani aviomiestäni.

Minä sanoin tahdon.

Mutta en minä luovuta, en muiden, ilkeiden ihmisten takia.

En ikinä.

Sanonkin nyt teille, jotka ette voi olla onnellisia miedän puolesta,
lähtekää pois meidän elämästämme.

Sillä me emme teidän päämäärinne taivu.

Meitä ei ulkopuoliset erota.

Jos ette voi sitä hyväksyä, tehkää itsellennekin palvelus ja unohtakaa meidät.

Ennenkaikkea me haluamme elää rauhassa.

Kukaan ulkopuolinen ei tätä voi käsittää, ei ainakaan sellainen, jolle ei ole sitä omaa löytynyt.

Se ehkä kertoo jo jotain, kun miettii mistä kaikesta olen rakkaani vuoksi luopunut.

Sitäkään nämä itsekkäät, ilkeät ihmiset eivät näe.

Eivät olleet paikalla, kun jätin kotini.
Eivät nähneet, kun hyvästelin ystäväni.
Eivät tunteneet, mitä minä tunsin, kun huomasin, ettei Hämeenlinnalla ollut minulle muuta tarjota, kuin rakkaani. Ja rakkaani vuoksi minä jäin, vaikka välillä tuntui että ilkeät puheet ja katseet, se ettei ollut ystäviä, rikkoisivat minut.

Ja rakkaastani minä sain voimaa, saan nytkin, kun kaksinaamaisuus satuttaa.

Rakkas aviomieheni, oma hupsuni, minä rakastan sinua. Sitä ei muuta mikään, sillä sinä olet minulle se, se täydellinen ihminen. Minä en olisi voinut olla onnellisempi, kun synnytin sinun lapsesi. Minä en olisi voinut iloita yhtään enempää, kun pienimuotoisesti maistraatissa sanoimme tahdon, pujotimme hopeiset renkaat toistemme sormiin. Minä olen sinun, aina.

---

Tällaisia mietteitä tänään. Ehkä juuri sinä ajattelet minusta pahaa, minun rakkaudestani aviomiestäni kohtaan. Jos näin on, sinä olet minulle kuollut. Sinua ei ole.
Aivan sama kuka olet, aivan sama, millainen merkitys sinulla on ollut meille.
Minä tiedän, olen tehnyt virheitä. Mutta tuollaiset ihmiset herättävät minussa leijonaemon, niin lapsia kuin aviomiestänikin kohtaan. Sinun ilkeät sanasi saavat minussa täysin päinvastaisen reaktion kuin sinä haluaisit. Sen sijaan että sinun odotustesi mukaan murtuisin, ja pääsisit väliimme, minä vahvistun. Vahvistun päivä päivältä.

Sinä olet väärässä, minä näytän sinulle. Olitpa ystäväni, mieheni perhettä, tai ihan tavallinen kadun tallaaja, sinä et meitä murenna.