IRC-Galleria

juuuuu tälläsii on tullu kirjoteltuu pari vuotta sitte :D omast kokemuksest todennäkösest, oon itekki näköjää ollu aika nolo ennen, tai kai oon vieläkii :D mielipiteit ? LAHJAKASLAPSI.

Mikset vain lähde mun luota,
kun näät että mulla on muutenkin paha olla.
Älä luokseni jää,
en usko että aika tietä suhteellemme näyttää,
meillä ei oo suhdetta,
meillä ei oo tulevaisuutta.
Mä oon riippuvainen susta,
etkö sä nää,
mä kärsin sun vuoksesi.
Mä näännyn ilman sua,
haihdun ilmaan silmissäsi.
Mikset sä voi ymmärtää,
mikset sä voi mua rauhaan jättää.
En voi koskaan päästää irti,
itse olen suurin idiootti.
Etkö sä ymmärrä,
mä rakastan sua<3




Ehkä ne tekstarit vaan sekoitti molempien elämää,
mutta miksi sun pitää niillä nolata mut,
etkö sä nää,
mä häpeän.
Luulin et voin luottaa suhun,
luulin että voisin niistä huolimatta rakastaa sua<3




Sieluni lepää käsissäsi,
on oikeassa paikassa sydämeni,
rakkautesi anna mulle takaisin,
Luuletko muka, että ilman sua eläisin?




Hän tietää mitä tahtoo, muttei sitä saa.
Tiettyyn rakastunut on, nyt ja ainiaan.
Kanssaan tahtois kokea jotain maailmaa suurempaa,
hän tahtoo oikean rakkauden, se kuuluu elämään.
Sydänsurut valvoo, muttei paikoilleen hän jää,
kun tietää jostain löytävänsä sen suhteen kestävän jään.




Kertoa tunteistani tahtoisin,
mutten tiedä,
kuinka sen sanoiksi pukisin.
Ei mulla pokkaa ois muutenkaa,
haluun tietämättäs sua rakastaa.




Kärvennä sydämeni tunteillas,
ruhjo kehoani rakkaudellas,
syö mun sieluani silmilläs,
jätä yksin kärsimään,
älä päästä koskaan menemään.




Valehtelit, mun sydämen särjit.
En ois uskonu koskaan käyvän niin,
mutta nyt tiedän,
että kaikki on mahdollista.




Luulin, että suhun voi luottaa,
mutta hupsis, eipä voikaan!
Sulle uskouduin ja sitten asioistani kaikki tiesi.
Vaikka mä kenellekkään kertomasta kielsin.




Onko tää se tunne,
tunne ystävyyden?
Tunne ystävällisten katseiden,
hymyjen ja uskollisten ystävien?




Rakastuin, ihastuin,
tunteiden sokkeloon mä jouduin.
Nyt en enää tiedä,
kuka on juuri se oikea.
Oletko se sinä, onko se hän,
vai olenko jo menettänyt rakkauteni elämän?




Sua huvitti valehdella, sua huvitti särkeä mun sydän.
En merkinnyt sittenkään sulle mitään, mutta sä mulle
merkitsit senkin edestä.
En halua tietää, miks tässä taas kävi näin.
Miksei joskus voisi käydä toisinpäin?
Rakas, kun sä tätä luet, tiiät, että tää on multa sulle.
Mä en kestä elää ilman sua, en voi oikeesti menettää
noin ihanaa ihmistä tosta vaan!
Miks se olin just mä, jolle sua huvitti valehdella!
Olit osa mun elämää, oot vieläkin.
Nyt tän sanon, kulta tarvitsen sut takaisin!
En haluis laittaa välei poikki, yritin vaan esittää kovaa,
yritin vaan esittää että kestäisen sen.
Mutta kun en.
Haluun pyytää anteeks, jos tein jotain väärin.
Nuo muistot meidän, mä mieleeni käärin.
Tiedän, sullakin on sydän.
Ja haluisin löytää itseni sieltä.
Voitko antaa mulle anteeksi?




Kaunis, hento, sorja.
Siivet hauraat kuin enkelillä.
Pieni olento, nyt oman onnensa orja.
Silmät kirkkaat kuin enkelillä.
Huokuu kauneutta, tuo olento jumalainen.
Sydän hyväntahtoinen kuin enkelillä.




Sorrettu, unohdettu. Luulevat, ettei tunteita omista. Ei kaikkien elämää täydellisyys somista. Luulevat, ettei välitä. Ei tarvi surua peittää, ei tarvi kätkee tunteita. Silti ei voi kertoa, ei voi iloa, surua näyttää. Nyt haluaa elämän viimeistä, valttikorttia käyttää. Itsetuho, itsemurha. Teko tuo, julma, aivan turha.
Luulee, ettei kukaan jää suremaan. Muita jää asiat sisällä painamaan. Ei voi taakkaa yksin kantaa. Ei voi kättä kelleen ojentaa. Ei voi ojentaa, ei pääse ylös reunalta. Tippuu tyhjyyteen, pääsee taivaaseen. Ystävän kanssa. Yhdessä, erikseen.