IRC-Galleria

Alkuperäinen ketjukirje:

1. kuukausi
Äiti, olen vain noin parikymmentä senttiä pitkä, mutta minulla on kaikki elimet. Rakastan ääntäsi. Joka kerta kun kuulen sen, heiluttelen käsiäni ja jalkojani. Sydämesi syke on lempi unilauluni.
2. kuukausi
Äiti, tänään opin imemään peukaloani. Jos näkisit minut, voisit sanoa että olen selvästi vauva. En ole vielä kuitenkaan tarpeeksi iso selviytymään kotini ulkopuolella. Täällä on niin mukavaa ja lämmintä.
3. kuukausi
Arvaa mitä äiti! Minä olen tyttö! Toivottavasti se tekee sinut onnelliseksi. Haluan sinun olevan aina onnellinen. En tykkää siitä kun itket, kuulostat niin surulliselta. Se tekee minut surulliseksi myös ja itken kanssasi vaikket kuulekaan minua.
4. kuukausi
Äiti, hiukseni ovat alkaneet kasvamaan. Ne ovat melko lyhyet ja ohuet, mutta sitä kasvaa vielä paljon enemmän. Käytän paljon aikaani harjoittelemalla. Osaan kääntää päätäni ja heilutella sormiani ja varpaitani ja venytellä käsiäni ja jalkojani. Olen myöskin aika hyvä siinä.
5. kuukausi
Kävit taas lääkärillä. Äiti, hän valehteli sinulle. Hän sanoi etten ole vauva. Minä olen vauva, sinun vauvasi. Ajattelen ja tunnen. Äiti, mikä on abortti?
6. kuukausi
Kuulen taas sen lääkärin äänen. En pidä hänestä, hän vaikuttaa kylmältä ja sydämettömältä. Jotain tunkeutuu kotiini. Lääkäri kutsui sitä neulaksi. Äiti, mikä se on? Se polttaa! Laita hänet lopettamaan! En pääse karkuun siltä! Äiti! Auta minua!!
7. kuukausi
Äiti, olen kunnossa. Olen Jumalan sylissä. Hän kertoi minulle abortista. Mikset sinä halunnut minua äiti?
Jokainen abortti on Yksi pysäytetty sydän enemmän. Kaksi silmää lisää jotka eivät koskaan tule näkemään. Kaksi kättä lisää jotka eivät tule koskaan koskemaan. Kaksi jalkaa lisää jotka eivät koskaan tule juoksemaan. Yksi suu lisää joka ei tule koskaan puhumaan. Ole kiltti, kuka tahansa oletkin joka luet tätä merkintää, laita tämä omaan päiväkirjaasi! kiitos!

Vastaukseni:

Loppupuoli raskaudesta:
Äiti! Tunnistan äänesi! Älä itke niin paljon, minä olen täällä, minä rakastan sinua. Synnyn kohta. Nähdään pian!
1. vuosi
Äiti, toivottavasti olen sitä, mitä halusit. Vaikutat surulliselta. Minä yritän parhaani, mutta vaikutat välinpitämättömältä. En kuunnellut minua, kun sanoin ensimmäisen kerran "äiti".
2. vuosi
Olen nähnyt ulkona muiden lasten äitejä. Äiti, miksi sinä olet niin nuori? Olit korkeintaan kuusitoista kun synnyin. En kai minä tullut sinulle liian aikaisin? Anteeksi.
3. vuosi
Äiti, miksi otit minut pois päiväkodista ja löit minua? Kysyin vain, miksi minulla ei ole isää, toisin kuin kaikilla muilla lapsilla. Älä lyö minua, se sattuu...
4. vuosi
En itke enää. Jos itken, tulet lyömään minua, äiti. Olen varmaan syyllinen tähän kaikkeen. Et sinä minua muuten löisi. Olen huono lapsi. Anteeksi.
5. vuosi
Äiti, älä juo niin paljoa, sinulle tulee siitä paha mieli ja sinä lyöt minua... Äiti, anna minun halata sinua. En ole saanut halata ketään. Äiti, rakasta minua, edes hetken ajan. En taida kylläkään ansaita sitä...
6. vuosi
Äiti kertoi eilen, että kun hän oli vain 15-vuotias, hänet raiskattiin. Hän tuli raskaaksi, mutta ei saanut abortoida minua. Etsin sanat sanakirjasta ja aloin itkeä kovaan ääneen. Äiti ei tullutkaan lyömään minua vaan itkee viereisessä huoneessa. Minä pilasin meidän molempien elämät. Olisi paljon parempi jos olisin kuollut.
7. vuosi
Tänään on syntymäpäiväni. Makasin sängylläni, kun äiti tuli huoneeseeni ase kädessä ja ampui minua. Ennen kuin tajuntani sumeni lopullisesti, kuulin vielä toisen laukauksen ja äidin velton kehon kaatuvan lattialle. Hänen olisi pitänyt tehdä tämä minulle jo kuusi ja puoli vuotta sitten, kun en olisi vielä tuntenut mitään enkä pilannut kenenkään elämää.

'Nuff said, morons. Lopettakaa se tunteisiin vetoaminen.

1. kuukausi

Äiti, olen vain noin parikymmentä senttiä pitkä, mutta minulla on kaikki elimet. Rakastan ääntäsi. Joka kerta kun kuulen sen, heiluttelen käsiäni ja jalkojani. Sydämesi syke on lempi unilauluni.

(Totuus:Äiti, olen tämän lauseen pisteen kokoinen. Muistutan katkarapua, ja minulla on vähemmän aivosoluja kuin kärpäsellä, eivätkä aistini ole kehittyneet juuri lainkaan.)

2. kuukausi

Äiti, tänään opin imemään peukaloani. Jos näkisit minut, voisit sanoa että olen selvästi vauva. En ole vielä kuitenkaan tarpeeksi iso selviytymään kotini ulkopuolella. Täällä on niin mukavaa ja lämmintä.

(Totuus:Minulla ei ole vielä peukaloa, vain räpylää muistuttavat käsien alut. Jos näkisit minut, olisin noin kahvipavun kokoinen. Alkeellinen tuntoaistini toimii lähinnä suuaukkoni ympärillä, tuskin tiedän onko täällä lämmintä tai mukavaa.)

3. kuukausi

Arvaa mitä äiti! Minä olen tyttö! Toivottavasti se tekee sinut onnelliseksi. Haluan sinun olevan aina onnellinen. En tykkää siitä kun itket, kuulostat niin surulliselta. Se tekee minut surulliseksi myös ja itken kanssasi vaikket kuulekaan minua.

(Totuus: Arvaa mitä äiti, sukupuoleni varmistui jo hedelmöittymisen hetkellä! Kuuloaistini on vielä täysin kehittymätön, enkä todellakaan osaa vielä itkeä.)

4. kuukausi

Äiti, hiukseni ovat alkaneet kasvamaan. Ne ovat melko lyhyet ja ohuet, mutta sitä kasvaa vielä paljon enemmän. Käytän paljon aikaani harjoittelemalla. Osaan kääntää päätäni ja heilutella sormiani ja varpaitani ja venytellä käsiäni ja jalkojani. Olen myöskin aika hyvä siinä.

(Totuus: Liikkeeni ovat spontaaneja, enkä harjoittele tietoisesti mitään - en tiedosta edes olemassaoloani. Reaktiot ulkoisiin ärsykkeisiin ovat refleksiivisiä, eivätkä tietoisesti tuotettuja. Olen pienen pieni robotti, joka on ohjelmoitu toimimaan tietyllä tavalla tietyissä tilanteissa.)

5. kuukausi

Kävit taas lääkärillä. Äiti, hän valehteli sinulle. Hän sanoi etten ole vauva. Minä olen vauva, sinun vauvasi. Ajattelen ja tunnen. Äiti, mikä on abortti?

(Totuus: Minä en ole vauva, minä olen sikiö! Lapsi ei ole aikuinen eikä aikuinen ole vanhus. Siemen ei ole kasvi. Maanantai ei ole tiistai. En ajattele, ja minulla ei ole tietoisuutta, joka jäsentäisi tuntemukseni ymmärrettävään muotoon.)

6. kuukausi

Kuulen taas sen lääkärin äänen. En pidä hänestä, hän vaikuttaa kylmältä ja sydämettömältä. Jotain tunkeutuu kotiini. Lääkäri kutsui sitä neulaksi. Äiti, mikä se on? Se polttaa! Laita hänet lopettamaan! En pääse karkuun siltä! Äiti! Auta minua!!

(Totuus: Jos olisin tietoinen olemassaolostani, en varmaankaan tahtoisi syntyä, jos en olisi haluttu. Tietoisuuteni ei kuitenkaan ole vielä täysin kehittynyt, joten tuskin tiedostan edes hetkellistä, jäsentymätöntä kipua, jonka abortti aiheuttaa. Jos osaisin, valitsisin mieluummin sekunnin kivun kuin eliniän verran tuskaa. En kuitenkaan osaa. Jäsentynyt aivotoiminta ja kokemus itsensä olemassaolon tiedostamisesta syntyvät minussa vasta paljon myöhemmin.)

7. kuukausi

Äiti, olen kunnossa. Olen Jumalan sylissä. Hän kertoi minulle abortista. Mikset sinä halunnut minua äiti?

(Totuus: Jos olen jo nyt Jumalan sylissä, mikseivät muutkin äidit lähetä vauvojaan taivaaseen jo ennen syntymää?)

Jokainen abortti on Yksi pysäytetty sydän enemmän. Kaksi silmää lisää jotka eivät koskaan tule näkemään. Kaksi kättä lisää jotka eivät tule koskaan koskemaan. Kaksi jalkaa lisää jotka eivät koskaan tule juoksemaan. Yksi suu lisää joka ei tule koskaan puhumaan. Ole kiltti, kuka tahansa oletkin joka luet tätä merkintää, laita tämä omaan päiväkirjaasi! kiitos.

(Totuus: Aborttia ei tule ottaa kevyesti; se ei ole ehkäisykeino. Kuitenkin jos äidin ja/tai sikiön henki on raskauden takia vaarassa, lapsi syntyisi vaikeasti vammautuneena, tai jos äidin elämäntilanteen takia ei yksinkertaisesti ole mahdollista huolehtia lapsesta, herää kysymys, miksi maailmaan pitäisi saattaa yksi ei-haluttu ihminen lisää kasvattamaan jo nyt liiallista populaatiota entisestään. Onko jokainen sellainen hukattu mahdollisuus, jolloin olisi mahdollista antaa alku uudelle ihmiselämälle, murha? Keskenmeno, masturbointi, ehkäisy, sterilisaatio, abortti, murhia kaikki? Eikö lapsi ole lapsi, vasta kun potentiaalinen lapsi, oli se sitten sikiö tai pelkkä haave tulevan äidin päässä, muuttuu halutuksi ja toivotuksi lapseksi?)

Jos luit loppuun asti... Liitä omaan päiväkirjaasi.

..abortista ja adoptiosta. On tosi kurjaa että ihmiset jotka ei halua lapsia niin tulee kuitenkin raskaaks ja joutuu isojen päätösten eteen. Mulla ei ole omakohtaista kokemusta tällasesta joten voi nyt ihan vapaasti tulla kommentoimaan että "SÄ ET VAAN YMMÄRRÄ!!!111++" Niinhän se onkin. Ja miten mä voisinkaan ymmärtää. Voin vaan yrittää ymmärtää ja miettiä asioita. Ennen ku alan rustaamaan mitään niin tiedoksi sitten kaikille etten tuomitse ketään, eikä tää ole kellekkään henkilökohtasesti. Enkä jaksa alkaa riidellä kenenkään kanssa mistään. Toivottavasti kukaan ei loukkaannu tästä. Se ei oo mun tarkotus.

Eli tosta mun yhteisöstäkin saa nyt selville jo että vastustan aborttia. Rehellisesti sanottuna mä en ymmärrä miten kukaan voi edes tehdä sellasta. Tietenkään lapsi ei voi aina sopia elämäntilanteeseen sehän nyt on ihan selvää. Itselle jos tulis tällanen tilanne etten yksinkertaisesti vois pitää lasta niin mä antaisin sen adoptioon ennemmin. Samalla tekisin onnelliseks jonkun pariskunnan joka ei voi saada omia lapsia. Ja keneltäkään ei lähtis henki tässä järjestelyssä. Varmasti vaikea asia sekin, ihmiset jotka olis nähny että maha kasvaa ja sitte ei olekkaan vauvaa niin ihmettelis miks se annettiin pois ja saattais aina itekkin miettiä mitä sille kuuluu ja elää sen tiedon kanssa että on lapsi tuolla jossain. Mutta ainaki tietäis että se on elossa eikä missään vitun roskiksessa. Mut tossa adoptiossahan joutuu kantamaan 9 kuukautta jotain mitä ei kuitenkaan aio pitää. Ja joutuu kärsimään kaikenmaailman raskausoireista ehkäpä. Mut sekään ei muuta mun käsitystä siitä että jokaisella on mun mielestä oikeus elää. Vaikka oliski vasta ihmisen alku ja kykenemätön päättämään omasta elämästään niin silti.

Jos mä ite olisin adoptiolapsi niin haluaisin varmasti tietää keitä on biologiset vanhemmat ja varmasti vanhempana viimeistään alkaisin ottaa siitä selvää ja haluaisin ehdottomasti tietää syyt adoptioon. Mutta samalla kuitenki pitäis olla ilonen siitä että on saanu elää ja varmasti jokainen olis mielummin perheessä jonne on toivottu ku jossain mihin ei oo toivottu.

Ja jos joku tulee ihan teininä raskaaks toivomatta ja on ihan liian nuori äidiksi niin kyllä se silti on musta hienoa että osaa vastuunsa kantaa :)

Tekstin tarkoituksena ei tosiaan ollu haukkua tai tuomita ihmisiä jotka on päätyny aborttiin vaikka se mun mielestä niin helvetin julmaa onkin. En ole tähänkään mennessä ketään tuominnu enkä tule tuomitsemaan jatkossakaan.

Jeps juu onneks ehkäsy on keksitty.

Ja ikävä kyllä se voi pettää.

http://abortionno.org/
en voinu ku hajota vitusti. :DDDD plus sit jonku randomin muijan avautumiset abortist galtsussa. oh please hei, sehän onki sit parempi et vauva on tuuril elos kuukauden kusisis olosuhteis, hukkuu paskaansa ja tukehtuu oksennukseen / kuolee nälkään / jäätyy kuoliaaks tms ku et tehään abortti tollai? tai sit lääkkeil, ei huhz hei.

en jaksa ragee aiheesta ku lahoan kappaleiks mut oikeesti

Tänään taas vetäisin aika ajoin tekemäni raivorundin yhteisöissä, joiden ideaa pidän vain helvetin typeränä. Kommentoin mielestäni puoliväliin jätettyjä ajatuksia, jotka vain ovat vainoharhaisia tai perusteettomia.

Törmäsin IRC-gallerian "Abortti on murha!"(kirjoitettu isolla kuten teinien caps-lokki sodassa kuuluu) yhteisössä itselleni uuteen propaganda videoon, jossa oli alkuun jenkkilän statistiikkaa nuorisorikollisuuden uhreista, ja sitten tämä assosioitiin ovelasti aborttinumeroihin. Sen jälkeiset pari minuuttia olivatkin sitten kuvia keskenkasvuisista sikiöistä, tarkoitettu näyttämään oksettavalta. Aitoudesta en osaa sanoa mitään, mutta voisin hyvinkin kuvitella suurimman osan olleen ehtaa tavaraa. Muutaman minuutin päästä ilmeisesti veristen keskenkasvuisten ihmisenalkujen tuijottamisen olisi pitänyt aiheuttaa inhoreaktio, jonka pitäisi olla aborttia vastaan.

En nyt väitä, etteikö kuvat olleet kovin tunteita herättäviä. En ole koskaan ollut kovin herkkä veristen kuvien kanssa, suolistan kalan ja fileeraan puoliskan porsasta jos tarve vaatii, mutta toki etäisesti ihmisen ja sammakkoeläimen välimaastoon laskeutuvat, läpinäkyvät ja pinkit klöntit mustine silmänalkioineen eivät olleet nättiä katseltavaa. Lääkärit jotka toteuttavat näitä operaatioita selvästi ovat tottuneet katselemaan verisiä sisäelinsoppia ennenkin(kumma juttu, lääkäreitä kun ovat). Pieni puistatus kävi läpi pään.

Ei siksi, että kokisin toimenpiteen vastenmieliseksi. Tietenkin, abortti on se viimeinen oljenkorsi. On kumi välissä, on pilleriä ja vaahtoa, on seuraavalle kahdelle päivälle varattuja reseptittä nykyään saatavia "hupsis"-nappeja ja näiden lisäksi vielä lääkärin määräyksellä muistaakseni kaksi viikkoa vahingon sattumisen jälkeenkin vielä raskauden peruuttavia nappeja. Ainoa keino, miten vastuullinen ihminen joutuu päätymään aborttiin, on raskauden sattuessa niin vaivihkaa, ettei sitä osattu odottaa. Mikään kolmesta ensin mainitusta keinosta ei takaa täydellistä apinasuojaa. Eivät edes yhdessä käytettynä. Joten miten noinkin suuret lukemat kuin jenkkivideossa oli?

Abstinence only sex ed. Seksistä pidättäytymiseen pohjaavat seksuaalikasvatusohjelmat. Tutkimukset ovat osoittaneet toistuvasti, että:
a)Abstinence -ohjelmissa olevat nuoret aloittavat seksikokeilunsa kuten kaikki muutkin teinit, keskimäärin 14-16 ikävuoden tietämillä
b)Abstinence -ohjelmissa olevat nuoret eivät välttämättä aloita vaginaalisella seksillä, koska ovat lupautuneet pitämään immenkalvot ehjinä. Tämä "normaalista" seksistä pidättäytyminen johtaa suuseksiin sekä anaaliseksiin. Tämä tietenkin oli ovelien evankelistojen suunnitelma kaiken aikaa.
c)Koska abstinence -ohjelmat eivät tarjoa edes TIETOA ehkäisyvälineistä, sukupuolitautien määrä on huomattavasti suurempi kuin näiden ohjelmien ulkopuolella. Sen lisäksi, vaikka ohjelmaan sitoutuneet nuoret ehkä pidättäytyvät suuremmissa määrin seksistä, puutteelliset tiedot ehkäisystä johtavat valansa rikkovat useammin suunnittelemattomaan raskauteen.
Näiden syiden lisäksi jenkkilän koulutusjärjestelmä nyt vain ei ole ollut peruskoulutasoilla edes top30 joukossa enään vuosiin. Nuoret siellä ovat huonosti koulutettuja ja koska fundamentalistikristittyjen ja junttien äänekäs vastustus on saanut monissa osavaltioissa koulut opettamaan mitä he haluavat, seksuaalivalistus on heikko(esim. New York opettaa Abstinence Only -ohjelmalla julkisissa kouluissaan).

Joten koska teinit eivät tiedä mitä tekevät, he huomaavat virheensä liian myöhään ja silloin kuvioissa on joko koulujen vituiksi meneminen tai abortti. Haluatko synnyttää lapsesi pilataksesi elämäsi tai antaaksesi lapsen jollekulle muulle, vai keskeytätkö raskauden yrittääksesi uudelleen kun elämäsi on siinä tilanteessa?

Abortti on murha... Murha voidaan tehdä vain toista ihmistä kohtaan. Ennen kahdeksatta viikkoa ei alkiolla ole edes vielä sisäelimet kehittyneet paikoilleen. Tuskin kasvaimiakaan luokitellaan ihmisiksi, vaikka ne kasvaisivat sisälläsi. Suomessa abortin ehdoton takaraja(jolloin vain todistettavasti vakavat kehityshäiriöt ja äidin kuolinriski antavat syyn keskeyttää raskaus) on viikko 24. Tavallisissa tapauksissa viikko 20 on takaraja. Varhaisin keskonen, joka on todistettavasti elossa, on syntynyt 22 viikkoa hedelmöityksen jälkeen. Joten suomen lainsäädäntö on jopa hätkähdyttävän tarkasti siinä elinkelpoisuuden rajamailla. Sitä ennen sikiötä ei voi ajatella ihmisenä, koska se ei selviäisi hengissä. Eikä se sen jälkeenkään ole vielä "murhattu vauva". Sikiö on sikiö, kunnes syntyy, jolloin siitä tulee vauva.

Viikkoa 26 pidetään lääketieteellisesti sinä aikana, kun sikiön talamus kehittää riittävästi yhteyksiä aivon muihin osiin, että sikiö edes voi tuntea kipua. Toiset tutkimukset ehdottavat, että sikiö ei ole tajuissaan ennen syntymäänsä lainkaan, jolloin kivun tuntemiseksi kuvitellut liikehdinnät olisivat vain refleksi, eikä todellinen reaktio. Voidaanko tätä vielä pitää siis ihmisenä, ellei ?

Alkion elämä ei ala siittiön ja munasolun yhdistyessä. Sukusolut ovat kehittyneet jo huomattavasti aiemmin ja ovat yhtä "elossa" kuin alkiokin. Pitäisikö miesten masturbaatio kieltää murhana kanssa? Jokainen tumputus tappaa satoja tuhansia, miljoonia potentiaalisia ihmisenalkuja. Jokainen yhdyntä, ellei nainen saa vähintään tuhansia lapsia, on massamurha, jonka raunioista nousee pari eloonjäänyttä. Se on kuin julistaisi luonnon osoittamaa armoa ja hyvää tahtoa, kun tsunamin jäljiltä raunioista löytyy yksi nuori lapsi elossa.

Olen jo kirjoittanut yhden merkinnän siitä ärsyttävästä ketjukirjeestä, joka sekoittelee kristillistä propagandaa abortinvastaisuuspropagandaan. Siinä listasin abortin etuja. Koitetaanko listata nyt tasapuolisemmin sekä haittoja että etuja? Muistetaan sekin, että puhun tässä vastuullisista ihmisistä, jotka ovat käyttäneet ehkäisyä, mutta siitä huolimatta epätoivottu vahinko on sattunut, ja nyt punnitaan plussia ja miinuksia.

Abortin jälkeen nainen saattaa kokea masennusta. Tämä voi tulla teon pohtimisesta tai hänen tuntemastaan 'yhteydestä' sikiöön. Vakava oire, joka esiintyy joillakin. Sama tyhjyyden tunne ja masennus seuraa myös synnytystä joillain naisilla. Jopa niin vahvana, että lapsen hoitaminen on täysin muiden vastuulla. Eli tämä ei ole abortista tapahtumana johtuva oire, vaan tietyn psykologisen profiilin omaavien naisten oire raskauden päättymiseen, joka ei riipu mitenkään päätöstavasta tai lopputuloksesta. On totta, että toiset myös tuntevat abortin kokemuksena raskaana koska ajattelevat tappaneensa jonkun. Tämä taas johtuu vain ja ainoastaan tällaisista propagandavideoista jotka väittävät sikiön poiston olevan murha, vaikka sikiö ei olisi vielä kykenevä elämään. En siis näkisi ongelman lähtevän abortista, vaan tästä abortinvastaisesta propagandasta ja aitoja järkisyitä vastustavista ajatusmalleista.

Terveydelliset haitat, poislukien psykologiset, jotka johtuvat abortista? En ole kuullut sellaisista. Listataanko terveydelliset haitat ja riskit synnytyksestä? Abortti voi olla ainoa vaihtoehto joillekkin naisille, jos he haluavat säilyä hengissä. Aborttien kielto tappaisi lukemattomia naisia siksi, että he yrittävät olla vastuullisia ja korjata virheensä, ennen kuin se tappaisi heidät.

Abortti henkilökohtaisista, muista kuin terveydellisistä syistä ja mitä haittoja/etuja sillä on. Oletko kenties elämäntilanteessa, jossa lapsi tai iso maha huomattavasti vaikeuttaisi opiskeluasi/työskentelyäsi? Koulut myöntämät kaksi vuotta taukoa opiskeluissa(korkeakouluasteella), jonka jälkeen sinappikone on potkaistava hoitoon, että opinnot voidaan suorittaa loppuun. Työpaikalla raskaus ei saisi olla yksin syynä, miksi saat kenkää, mutta riippuen työn laadusta sen jatkaminen voi olla hyvin vaikeaa mahan kanssakaan puhumattakaan synnytyksen jälkeisestä lomasta. Siinä jo kaksi vakavaa syytä, jotka voivat vaikeuttaa loppuelämääsi, ellei abortti käy vaihtoehdoksi.

Ehkä koet itse tai elät sellaisessa sosiaalisessa yhteisössä, missä yksinhuoltajaa katseltaisiin alaspäin? Varsinkin jenkkilän takamannuilla tämä ei ole vain pelkästään ongelma, vaan suoranainen este joissain yhteisöissä. Pakko muuttaa seuraavaan valtioon siksi, että halusit lapsen, mutta miestä ei näy mailla halmeilla. Tämä on vielä joillain paikkakunnilla suomessakin ongelma. Eräs tuttuni on taistellut äitinsä kanssa vuoden verran, koska päätti avioitua tyttöystävänsä kanssa raskauden ja seurustelun tuloksena. Mutta koska henkilö on sen verran vastuullinen elämässään, ettei olisi jättänyt vaimoaan ja lastaan yksin missään tapauksessa, luultavasti takapajuinen yhteisö, mistä hän oli lähtöisin, olisi tuominnut AVIOTTOMAN parin lapsineen vielä suuremmalla paskakasalla niskaan kipattuna. Joten kahdesta (takapajulan mielestä)pahasta valitse toinen. Koska molemmat arvostavat valtion vahvistaman liiton tuomia etuja elämässä ja olivat molemmat valmistumassa koulusta ennen syntymää, rekisteröinti ja lapsi olivat hyvä ratkaisu. Mikäli kyseessä on tilanne, josta ei voi paeta näin helposti, ilman aborttimahdollisuutta ihminen pakotetaan vierautumaan sosiaalisista verkoistaan VAHINGON takia, joka olisi ollut helposti korjattavissa.

Kyseessä on valinta. Ja vapaassa maassa se valinnanmahdollisuus pitäisi aina olla olemassa. Siksi olen myös eutanasian puolella. Mikäli valtion ojentamat kannabis-jointitkaan eivät vie kipuja enään pois, mutta kiitos modernin lääketieteen tulisit vielä elämään useita vuosia sänkyyn sidottuna musertavissa kivuissasi, täysissä järjissäsi, onko se muka murha, jos ihmisen annetaan lopettaa oma kärsimyksensä, vaikkakin sitten avustetusti? Yhtä sairasta on kiduttaa vanhusta vuoteessaan vuositolkulla, kuin olisi iskeä nuorten unelmat paskaksi sanomalla että häjy säkä, mitäs ette käyttäneet kolmea kumia päällekkäin, kantakaa nyt meidän teille pakottama vastuu josta olisi ollut vaivaton lääketieteellinen toimenpide uloskin, mutta emme anna teille vastuuta päättää miten elämänne kulkee.

Sairaita paskiaisia se suomikin vain on täynnä.

http://www.abort73.com/HTML/I-case.html

Tä on ollu mun päikyssä ennenki,
mut laitetaan näin muistutuksena.



http://www.abort73.com/HTML/I-case.html

http://www.lopettakaatappaminen.info/
Tuolla surffatessani ja videot (taas) katsoessani heräs taas monenmoisia kysymyksiä.
Kuka tietää ja lupaa ettei abortoituun sikiöön ole sattunut toimenpiteen aikana?
Miksi Suomen laki sallii myöhäis ajan abortit...?
Tän ei oo tarkoitus loukata ketään, en tuomitse abortin tehneitä, mutta en myöskään kannata aborttia. Muutamia poikkeus syitä tehdä abortti VAIRHAISESSA vaiheessa toki on.
Mutta mä joka tapauksessa koen abortin erittäin surulliseks asiaks kaikenkaikkiaan.

Löysinpä tuolta tämmöisen (varoitan ettei kannata katsoa jos on herkkä):

http://www.mttu.com/abort-pics/more5.jpg

Kuvassa siis abortoitu sikiö.

Faktaa abortista.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Abortti

http://fi.wikipedia.org/wiki/Abortti#Raskauden_keskeytyksen_menetelm.C3.A4t

1. kuukausi

Äiti, olen vain noin parikymmentä senttiä pitkä, mutta minulla on kaikki elimet. Rakastan ääntäsi. Joka kerta kun kuulen sen, heiluttelen käsiäni ja jalkojani. Sydämesi syke on lempiunilauluni.

2. kuukausi

Äiti, tänään opin imemään peukaloani. Jos näkisit minut, voisit sanoa että olen selvästi vauva. En ole vielä kuitenkaan tarpeeksi iso selviytymään kotini ulkopuolella. Täällä on niin mukavaa ja lämmintä.

3. kuukausi

Arvaa mitä, äiti! Minä olen tyttö! Toivottavasti se tekee sinut onnelliseksi. Haluan sinun olevan aina onnellinen. En tykkää siitä kun itket, kuulostat niin surulliselta. Se tekee myös minut surulliseksi ja itken kanssasi, vaikka et kuulekaan minua.

4. kuukausi

Äiti, hiukseni ovat alkaneet kasvamaan. Ne ovat melko lyhyet ja ohuet, mutta ne kasvavat vielä paljon enemmän. Käytän paljon aikaani harjoittelemalla. Osaan kääntää päätäni ja heilutella sormiani ja varpaitani, ja venytellä käsiäni ja jalkojani. Olen myöskin aika hyvä siinä.

5. kuukausi

Kävit taas lääkärillä. Äiti, hän valehteli sinulle. Hän sanoi etten ole vauva. Minä olen vauva, sinun vauvasi. Ajattelen ja tunnen. Äiti, mikä on abortti?

6. kuukausi

Kuulen taas sen lääkärin äänen. En pidä hänestä, hän vaikuttaa kylmältä ja sydämettömältä. Jotain tunkeutuu kotiini. Lääkäri kutsui sitä neulaksi. Äiti, mikä se on? Se polttaa! Laita hänet lopettamaan! En pääse karkuun siltä! Äiti! Auta minua!!

7. kuukausi

Äiti, olen kunnossa. Olen jumalan sylissä. Hän kertoi minulle abortista. Mikset sinä halunnut minua, äiti?

Jokainen abortti on yksi pysäytetty sydän enemmän. Kaksi silmää lisää jotka eivät koskaan tule näkemään. Kaksi kättä lisää jotka eivät tule koskaan koskemaan. Kaksi jalkaa lisää jotka eivät koskaan tule juoksemaan. Yksi suu lisää joka ei tule koskaan puhumaan. Ole kiltti, kuka tahansa oletkin joka luet tätä merkintää, laita tämä omaan päiväkirjaasi!
kiitos.. <33