IRC-Galleria

Tiedot

Luokittelu
Elämänkatsomus ja filosofia
Perustettu
24.12.2004
Tilastot
Käyntejä: 2 479 (1.7.2008 alkaen)
Kommentteja: 1
Koko
53 jäsentä
Tyttöjä: 26 (50 %)
Poikia: 27 (50 %)
Keski-ikä
33,3 vuotta
Otos: 36 jäsentä
Tyttöjen keski-ikä: 31,6 vuotta
Poikien keski-ikä: 35,2 vuotta

Jäsenet (53)

_Filo_maaruskaSibrianinppetri`E__Z-tinze-KaynesumppaliiniMallu9982minneroinenEtherealnerezza-Jarko-nelssonmetaphysical
« Uudemmat - Vanhemmat »

Marsalkka[Ei aihetta]Luonut: MarsalkkaKeskiviikko 23.03.2011 20:02

Kun ihminen lakkaa reagoimasta sokeasti, syntyy todellinen kyky toimia; tällöin toiminta perustuu tasapainoiseen mieleen, joka näkee ja ymmärtää totuuden. Tällöin toiminta voi olla ainoastaan myönteistä ja luovaa, itseä ja muita auttavaa.

Kaikki etsivät rauhaa ja harmoniaa, koska ne puuttuvat elämästämme. Aika ajoin tunnemme ärtymystä, kiihtymystä, rauhattomuutta ja kärsimystä. Kärsiessään ihminen ei pidä kärsimystä itsellään, vaan levittää sitä muihinkin. Levottomuus valtaa myös kärsivän ihmisen ympäristön. Lähellä oleva tuntee itsensä levottomaksi tai hermostuneeksi. Tämä ei voi olla oikea tapa elää.

Tarkoitus olisi elää rauhassa itsensä ja muiden kanssa. Ihminenhän on sosiaalinen olento. On elettävä yhteiskunnassa ja tultava toimeen muiden kanssa. Kuinka voisimme elää rauhassa? Miten voimme säilyttää rauhan ja harmonian itsemme ja ympäristömme välillä, niin että muutkin voisivat elää rauhassa?

Mielen valtaa levottomuus. Päästäkseen levottomuudesta on tiedettävä sen alkulähde, kärsimyksen syy. Kun tutkii ongelmaa, huomaa, että alkaessaan muodostaa negatiivisuutta tai muuta mielen epäpuhtautta ihminen tulee väistämättä levottomaksi. Mielen kielteisyys, mielen epäpuhtaus ei sovi yhteen rauhan ja harmonian kanssa.

Ongelman voi yrittää ratkaista niin, että mitään epätoivottua ei tapahdu ja kaikki toiveet toteutuvat. Täytyy kerätä suunnattomasti vaikutusvaltaa tai jollakulla muulla on oltava niin paljon valtaa, että hän voi tulla tarvittaessa apuun, jolloin epätoivotut asiat lakkaavat tapahtumasta ja kaikki haluttu tapahtuu. Mutta se ei ole mahdollista. Kenenkään toiveet eivät aina toteudu, kenenkään elämä ei kulje täysin halutulla tavalla ilman, että joskus sattuu jotain epätoivottua. Toiveittemme ja halujemme vastaisia asioita tapahtuu väistämättä. Joten kysymys kuuluukin: miten voin olla reagoimatta sokeasti epätoivottujen asioiden tapahtuessa? Miten voin välttyä luomasta jännitteitä? Kuinka säilyttää rauha ja harmonia?



Mitä on kielteisyys?



Kaikki sisäinen vastustus koetaan jonkinlaisena kielteisyytenä. kaikki kielteisyys on vastustamista. Tässä yhteydessä nuo kaksi sanaa ovat melkein synonyymejä. Kielteisyys voi olla kaikkea ärtymyksestä tai kärsimättömyydestä hurjaan vihaan, masennuksesta tai nyreästä loukkaantumisesta itsemurhaa hautovaan epätoivoon. Joskus vastustaminen herättää kärsimyskehon tunteet. Silloin jokin pienikin tapahtuma saattaa synnyttää voimakasta kielteisyyttä, kuten vihaa, masennusta tai syvää surua.

Kuinka kielteisyys ja kieltäminen syntyvät?


Ego kuvittelee, että se voi kielteisyydellä vaikuttaa todellisuuteen ja saada haluamansa. Se kuvittelee voivansa sillä tavoin vetää puoleensa haluamansa tilanteen tai häivyttää epämieluisan. Milloin tahansa olet onneton, kuvittelet alitajuisesti 'ostavasi' tuolla surulla sen mitä haluat. Jos 'sinä' — mieli — ei uskoisi, että se toimii, miksi sitten aiheuttaisit tälläisen tilanteen? Tosiasia on, että kielteisyys ei toimi. Sen sijaan että se toisi mukanaan halutun tilanteen, se ei päästä sellaista muodostumaan. Sen sijaan että se häivyttäisi ei-toivotun tilanteen, se antaa sen olla. Ainoana 'hyödyllisenä' tuloksena siitä on että kielteisyys voimistaa egoa, ja siksi ego rakastaa sitä.
Samaistuttuasi johonkin kielteisyyden muotoon et halua hellittää siitä, ja syvän tiedostamattomuuden tasolla et halua myönteistä muutosta. Se uhkaisi käsitystäsi itsestäsi masentuneena, vihaisena tai kaltoinkohdeltuna ihmisenä. Suljet silmäsi kaikelta myönteiseltä elämässäsi, kiellät sen olemassa olon ja alat vesittää sitä. Tämä on hyvin yleistä. Se on myös järjetöntä.

Kielteisyys on täysin luonnotonta. Se myrkyttää psyyken. Luonnon myrkyttämisellä ja hävittämisellä on voimakas yhteys ihmiskunnan kollektiiviseen tajuntaan kertyneeseen sunnattomaan kielteisyyden määrään. Planeetallamme mikään muu elämänmuoto kuin ihmissuku tunne kielteisyyttä, aivan kuten mikään muu elämänmuoto ei raiskaa ja myrkytä maapalloa, jonka turvin se elää. oletko koskaan nähnyt onnetonta kukkaa tai stressistä kärsivää tammea? oletko tavannut masentunutta delfiiniä tai sammakkoa, joka ei arvostaisi itseään? Tai kissaa joka ei osaa rentoutua tai lintua, joka hautoo vihaa ja suuttumusta? Vain sellaiset eläimet, jotka elävät ihmisten ja siten sairaan ihmismielen kanssa, saattavat satunnaisesti kokea jotakin kielteisyyden tapaista tai niiden käyttäytymisessä saattaa ilmetä neuroottisia piirteitä.


Kuinka luopua kieltämisestä?? Voiko kieltämiestä luopua?


Jos joku sanoo sinulle jotain ikävää tai loukkaavaa. Anna sen mennä lävitsesi sen sijaan, että joutuisit tiedostamattoman reaktion ja kielteisyyden valtaan ja käyttäytyisit hyökkäävästi, puolustautuisit tai vetäytyisit pois. Älä vastusta. On kuin ei olisi enää ketään loukkaantumassa. Sitä on anteeksiantaminen. Tällä tavoin sinusta tulee haavoittumaton. Jos katsot aiheelliseksi, voit yhä sanoa tuolle ihmiselle, ettet hyväksy hänen käyttäytymistään. Mutta tuolla ihmisellä ei ole enää valtaa hallita sisäistä tilaasi. Sinun voimasi on omassa hallinnassasi, ei jonkun muun, ei myöskään oman egosi. Oli kyseessä sitten auton varashälytin, pahansuopa ihminen, tulva, maanjäristys tai koko omaisuutesi menettäminen, vastustusmekanismi on sama.


Hengitys ja kehon tuntemukset auttavat kahdella tavalla. Ne ovat henkilökohtaisten avustajien kaltaisia: heti, kun negatiivisuutta alkaa muodostua, hengityksen luonnollisuus katoaa. Se kertoo, että jotain on vialla. En voi suuttua hengitykselleni; minun on otettava varoitus vastaan. Samanaikaisesti kehon tuntemukset kertovat, että jotain on tapahtumassa. Varoituksen saatuani alan tarkkailla hengitystäni ja tuntemuksiani, ja huomaan, että epäpuhtaus alkaa hävitä mielestäni.

Tämä psykofyysinen ilmiö on kuin mitalin kaksi puolta. Toisella puolella ovat mieleen muodostuvat ajatukset ja tunteet. Toisella puolella ovat kehon tuntemukset ja hengitys. Jokainen ajatus tai tunne, jokainen mielen epäpuhtaus vaikuttaa senhetkiseen hengitykseen ja tuntemukseen. Tarkkailemalla hengitystä tai kehon tuntemuksia voi siis tarkkailla mielen epäpuhtauksia. Sen sijaan, että juoksisin ongelmaa karkuun, kohtaankin sen sellaisena kuin se on. Huomaan, että epäpuhtaus menettää tehonsa. Se ei enää valtaa mieltäni kuten ennen. Jos pysyn lujana, epäpuhtaus katoaa lopullisesti ja voin olla rauhallinen ja onnellinen.

Mitä enemmän tekniikkaa harjoittelee, sitä nopeammin pääsee eroon kielteisyydestä. Hiljalleen mieli vapautuu epäpuhtauksista ja puhdistuu. Puhdas mieli on aina täynnä rakkautta – pyyteetöntä rakkautta muita kohtaan; täynnä myötätuntoa muiden virheitä ja kärsimystä kohtaan; täynnä iloa muiden menestyksestä ja onnellisuudesta; täynnä tyyneyttä kaikissa tilanteissa.

Lähdetiedot: 1997 by Echart Tolle, the Power of Now A guide to Spiritual Enlightenment/Läsnäolon voima tie henkiseen heräämiseen, California USA.
http://www.fi.dhamma.org/art.htm
« Uudemmat - Vanhemmat »