IRC-Galleria

Kun voimat loppuu on pakko alkaa elään sisältäpäin, on vain annettava itselleen lupa siihen.
-Ulkoapäin eletty elämä on tyhjää ja tappaa ihmistä hitaasti sisältä, sekä hukkaa ymmärryksen siitä kuka oikeastaan on. Jotenkin vain on vaikea riisua sitä lasikupua päältään, joka heijastaa osaltaan katsojaa, osaltaan odotuksia. Kyse on uskalluksesta, itsearvostuksesta ja rehellisestä matkasta itseensä.. eli ei ihan kevyestä tai helposta jutusta. Ja koko ajan siel kuvun alla aika haalistaa ja haurastaa sua, kunnes lopulta olet lähes läpinäkuultava. Ja se lasikupu alkaa tuntua yhä turvallisemmalta, mahdottomalta luopua. Onneks turhautuminen ja omanlaisensa väsyminen on myös hyvä motivaatio kääntää ne sua ympäröivät peilit hetkeks itseenpäin, jotta saatat hetken tutkailla itseäsi, ennen kuin olet valmis luopumaan niistä kokonaan.