IRC-Galleria

Tuota noin.. enpä ois uskonu, mutta täytynee yleisön (useamman henkilön!!) pyynnöstä palauttaa eräs runo, jonka tuossa eräänä päivänä poistin muun päiväkirjani mukana. Siis useammalta taholta tullu käskyä tai kysymystä palauttamisesta.. O_O Ei kuulema saa poistaa sitä miltä on joskus tuntunu. Asiat pitää muka käsitellä...? Ja antaa sitten olla käsiteltyinä ja paremmaksi muokattuna menneisyytenä? Muistuttamassa silti "virheistä" että voisi oppia jotain? Miksi ihmeessä? Tulevaisuuden varalle..? Oh come on! Miksei voi vain ottaa tilakseen kestomuotoisen verbin "paeta"? nojaa.. umm, eli kirjoitin tän ekan kerran tänne päiväkirjaan joskus oisko ollu 14. päivä tammikuuta 2006... ... bu tai hao... -_-

--->

Taas kirjaan riimiä riimin perään
Miksi ahdistus tekee minusta luovan?
Jos silmäni aukaisen, ehkäpä myös herään
mutta mitä todellisuuden edes odotan tuovan?

Olen jo ennen sanoiksi pukenut
heikkona piiloudun riimin kieleen
Mutta se aatteitani on nytkin tukenut:
pakotettua kauneutta - loukattuun mieleen

Saisit kyllä anteeksi
sinun vain pyytää täytyisi
Sovinto saada aikaiseksi..?
ehkemme enää moitteita syytäisi..

Tai siis tiedän kyllä osani
taidan itse olla syypää
Mutta löydätkö tosiaan välittävän ihmisen
joka huomiota ei tahdo pyytää?
Ymmärrän tosin kantasi
ilmaisit sen vaan huonosti
"hus, pois! katoa luotani!"
mieleni kääntää hiljaisuuden karusti

Anteeksi, voinko muuta sanoa?
Pääni alas painaa ja hymyä anoa?
Tiuskin ja olin äkäinen
en tiedä ymmärrätkö edes miksi..
Ei tarvitse vihata ollakseen vihainen
mutta vaikkei loukkaa, voi tulla loukatuksi

Olkoon niin...
....olen tottunut pettymyksiin.

Silti kiitos sinulle kaikesta
seurasta lähes kaltaisesta
ystävyydestä, melkein samanlaisesta
anata wa watashi no deshita



[... happy now? Hope so. It must be you guys who are still dealing with all this. I think I've found my inner peace already, as much as it's possible to find right now... I'll live. I'm sorry that I dragged you into all this. But I couldn't really help it at the time.]