IRC-Galleria

Miten voikaan kaivata jotain, mitä ei edes ole. Sitä toista joka pitää susta huolta ja tekisi kaikkensa vuoksesi, kuolisi... Miten voi yksi elokuva saada miettimään elämää niin paljon. Miettimään juuri sitä mitä elämä voisi olla. En voi olla kuin sinä, mutta ei se tee minusta sen huonompaa..
Unelmoin päivittäin jostain paremmasta,vaikka tiedän että se ei ole nurkan takana.
Herään pelkoon siitä mitä jää kun en enään ole täällä.. Joskus kaikki tuntuu vain niin kylmälle, niin kylmälle ette pysty yksin sitä poistamaan.. Jossain on varmasti myös minulle joku, joku joka tulee ja saa sydämmeni taas lämmitettyä ja poistaa jään... Ei ihmisen tarvitse olla niin yksinäinen. Jokainen päivä on samanlainen, ei ketään jolle kertoa miltä tuntuu, ei ketään jonka olkapäätä vasten käpertyä ja purkaa päivän tuskat.

Yksin valvon illat, miettien aivan liikaa asioita. Asioita joita koskaan en tule tuntemaan... Mihin vain uskon niin uskon liikaan, ja tipun korkealta. Kun joku olisi ottamassa minut vastaan... Kertomaan että kaikki on hyvin, ei tarvitsisi uskotella itselleen, että minulla on kaikki mitä tarvitsen.

Olen vahva, mutta tarvitsen siitä todisteita... En jaksa ikuisesti vain uskoa, mutten halua kuitenkaan elää valheessa. Jossakin... Tiedän jossakin joku oikea odottaa minua. Se oikea, joka seisoo rinnallani ikuisesti..

Olen ihminen joka ei näytä mitään, en halua.. Satutan vain itseni joka kerta kun näytän itsestäni asioita joita piilottelen.
Olen kuin alaston tyttö ihmisten keskellä, tunnen katseet ja ajatukset ihollani. En pysty suojautumaan,minuun sattuu. Eikä kukaan tule viemään minua pois täältä. Kunpa edes joku, joku kuulisi huutoni ja vastaisi siihen... Olen liian kauan yrittänyt huutaa, mutta kukaan ei kuule.. KUKAAN EI KUULE MINUA!!

Tätäkin tekstitä kirjoittaessani, istun yksin.. Yksin pimeässä, ilman sitä lohduttavaa ihmistä joka halaisi minua kovaa, pyyhkien kyyneleeni pois silmiltäni. Kertoen että kaikki on hyvin, ja ettei hän ikinä lähde pois minun luotani...
Mitä niin pahaa olen tehnyt, ettei kukaan pidä minusta. Ehkä tuolla ylhäällä on joku mutta ainoa asia mitä olen oppinut: Älä ikinä luota, ei se ole ääni mitä olet odottanut. Olen oppinut vain se että sinua haavoitetaan uudestaan ja uudestaan.. Se minkä tunnet se vain hajotetaan ja hävitetään.

Pyydän vain että minua rakastettaisiin ja saisin rakastaa jotain niin paljon... Minulla on niin paljon annettavaa... Mutta ei ketään joka olisi ottamassa sitä vastaan, ilman että repii siivet selästäni.

Minä pelkään... Pelkään olla yksin..