IRC-Galleria

-Lorde-

-Lorde-

Onomatopoeettinen Interjektio

[Ei aihetta]Sunnuntai 01.10.2006 18:51

Mua pelotti eilen. Pelotti se miten lähellä mä kävin. Sitten mä tajusin kuinka pitkällä ollaan jo. Me ollaan kuivilla. Selvillä. Poissa ihan kaikesta. Ja silti en halua päästä irti ei se ei ole se oikea vaihtoehto.

"Mä oon liian pitkällä tehdäkseni sen. Vaikka tässä ois se hetki, niin lähellä. Mä ajattelin lähteä kotiin."

Mä kävelin kotiin, en sanonut sanaakaan ja kun pääsin pihalle se vaan tuli.Siis itku.

Mä istahdan sängylle ja itken. "Mä vaan alotin itkemisen. Itkin varmaan jotain kymmenen minuuttia ihan vaan siks, että mä olin niin väsynyt kaikkeen." Mun selkää särkee koko yö, palellutin itseni ulkona. Eihän mulla ollut edes vaatteita. Tupakkaa oli, mutta sytkärit häviksissä. Mä istuin siellä kauemmin kun kerroin sulle, paljon kauemmin. Mä istuin niin kauan että selkärankaa särki kylmästä.

Mutta nyt on taas kaikki paremmin.Osasit taas valita ne oikeat sanat.Mutta miks sä valitset ne aina vasta sitten kun mulla on paska olo? Miksi et aikaisemmin?





Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.