IRC-Galleria

Tulee päiviä, jolloin et
jaksaisi jatkaa tätä
yksinäistä, mutkaista
matkaa. Niin raskaalta
kulkea tuntuu tie, et ehkä
tiedä minne se
vie. Ne jotka kulki sen
aikanaan, eivät palaa
takaisin kertomaan miten
surujen metsässä
suunnistetaan, kuinka ikävän
portit avataan tai koska
ja missä tavataan. Se on
paikka, josta vaietaanÂ… Vai
onko juuri tuo
oksa tässä rakas käsi
kättäsi etsimässä?Ja kun
tuulen hiuksillas
leikkivän luulet, ole
hiljaa, kaivatun äänen
kuulet, ole hiljaa,
kaivatun äänen kuulet,
hyväilee sinua rakkaat
huulet, Hänen hymyään
luontokin hymyilee, puhu,
ystävä, kyllä hän
kuuntelee..