IRC-Galleria

ongelma oli siis edellisessä se ruisleipä...

Hyi että en kyllä ikinä enää osta euroshopperin ruisleipää oli se kuinka halpaa tahansa! mitenkähän se ekalla kerralla meni niin helposti alas...

pakastimessa on ruisleipää. en käynyt kaupassa, enkä aamulla ottanut sitä tavoitteeksenikaan. olen päivän kotona, kerrankin, kävin ulkona vain viemässä roskat.



kevennys:
olen blondi, mutta vain A saa sen minussa esiin niin hyvin että huomaan se itsekin.


hahhahhaa. iucunda poeta - olen ollut se tänään vaikken ole kirjoittanut yhtään runoa. olen ollut syksyinen ja kuunnellut Enyaa ja ajatellut että

on kyllä ihana että tulen jollekulle jostakin musiikista mieleen - minua muistetaan.

olen yhä hengissä.
kaksi viikkoa.


A odotti minua tänään.


*


nettiin pääsy kesti vain vaivaisen tunnin.

unohdin kukkaron kotiin. lainasin
* ruokalipun
* 2 euroa

huominen jännittää. ihan pikkuisen.

ajattelin kemian luennoilla että



olen varmaan jotenkin sairas
- näytän ihmisille ensimmäisenä heikkouteni.


tarkoitan ihmisiä, jotka päästän lähemmäs. eipähän tarvitse kenenkään koskaan luulla että olisin vahva.


jäin tänään yksin.
taas.
aina,
tällaisissa paikoissa.

olen yksin silloin
kun kukaan ei kosketa
kenelläkään ei ole tarvetta koskettaa
sielua

mitähän sitä sanoisi, puhun aika pinnallisia.

nettitoimii, voi tätä ilon ja riemun päivää! eihän sitä enää malta kotiin lähteä, vaikka saiskin ajaa koko matkan yksinään ihan itse pakettiautolla ja ilmaiseksi!

kello viisitoista nollanolla.

söin eilen en_viitsi_edes_kertoa_kuinka_paljon omena-puolukka-marenkipiirasta. otin sen omenapussin viimeinkinkäsittelyyn Ü. Sen lisäksi siivosin tänä aamuna koko talon (Sallan huonetta ja muita asuntoja sekä käytäviä, varastotiloja, saunoja... joojoo) lukuunottamatta. Ja vein muutosverokortin. Hienoa, kohta pitäisi saada niitä tukiaisiakin. En kyllä ymmärrä millä logiikalla - kun saan opintotukia 1036€ - verokorttiin oli merkattu tulojen ylärajaks 1036,04€. Pitäskö mennä kauppaan ja kysyä saako tehdä töitä neljän sentin edestä.

S tulee tänään kuuluviin taas. Päässä on niin miljoona ajatusta tästä kaikesta (hienoa, ne alkavat pikkuhiljaa muotoutua niin että niistä voi puhua), että tarvitsen kohta juttukaveria. tarrrrrrrrrrrrrvitsen ongelmia. luin Tommy Tabermannilta hyvän jutun ongelmista. se kolahtaa joku päivä jonkun hassun postiluukusta, ehkä. niin minä ajattelin.


olen aika vekkulilla tuulella. Sain orientaatiotehtävän esittäytymisosioksi aikaan tämän:

"Esittelyssä Mie
Minnan nimeä tottelen ja Joensuusta sanon tulevani vaikka oikee kotikunta on Pyhäselkä Joensuusta noin 20km johonkin päin, oisko itään. Kirjotin keväällä lukiosta ja kesän olin Siwassa kassatätinä (ja bodaamassa liha- ja eines- eli läskikuormien kanssa), muuten en varsinaisesti oo parin viikon kesätöitä lukuun ottamatta ollu töissä missään. Mie olen tämmöinen kummajainen josta pitää ottaa selvää jos haluaa oppia tuntemaan, vaikka voin mie myöntää että tykkään laulaa ja syödä. Teen jompaa kumpaa keskimäärin puolet siitä ajasta mitä en nuku. Melkein... Farmasiaa tulin opiskelemaan sen takia että tykkään asiakaspalvelusta ja luonnontieteistä (enemmän biologiasta kuin kemiasta mutta kaikki menee kun on hilloa päällä). Väläys farmaseutin ammatista tuli viime joulun alla, mutta se on jo sitten ihan toinen tarina."

alkoi heikottaa luennolla. outo tunne, vapisin kun kävelin vessaan ja peili näytti että oli kalpea. en ole sairas, kurkku on vain vähän kipeä. ei kai tässä mitään...