IRC-Galleria

Andar

Andar

Olli-Petteri Pitkänen
Niin, tänään oli töitä. Aamulla sinne lähdettiin yhdeksää ennen ja se mitä siellä sitten tapahtuikaan ei kuulu teille ^^ Illemmalla sieltä sitten palattiin (ennen viittä) ja sitten mentiinkin testaamaan http://www.experimentalgameplay.com/ :n pelejä ATK-luokkaan. Illalla olikin sitten hissaa, joka käytännössä tarkoitti Lev Tolstoita. Tunnin jälkeen oonkin sitten hinuttanut koneella.

No niin, siinä olikin sitten se maallinen osuus, siirrytään henkiselle puolelle:
Miuta väsytti aamulla ihan äärettömästi, kiitos viikonlopun perinnepäivien....väsytti ja ketutti. Ketutuksen syytä en tie, mutta sellanen olo vain oli. Työt, no se oli melkolailla aivotonta mättöä. Juuri aivoton mättäminen on töiden paras puoli, nyt varsinkin kun on jotain mitä tehdä siellä. Ei siellä paljoo ajatellut ehtinyt, mutta kun koululle palas taas se sama vanha ketutus palas. No mikäs siinä, miulla on keinot torjua se, pelaaminen ^^ No taas mie onnistuin lahjakkaasti torjumaan kaikki ajatukseni, kunnes tunti alkoi.
Tunnit on perseestä, niitten aikana ehtii miettiä...onneks tartuin kirjaan. Lev Tolstoi, jota ihmiset kutsuvat Leo Tolstoiksi, kirjoitti viisaita sanojaan viimeiseen suureen romaaniinsa Ylösnousemukseen 1800-luvun lopussa, viisaita sanoja, jotka viellä tänäkin päivänä, yli sadan vuoden jälkeen, koskettavat ihmisiä:
"Jos Nehljudov sattui saamaan äidiltään ikävän kirjeen tai tutkimuksen teko ei sujunut taikka häntä vaivasi nuoren ihmisen aiheeton masennus, hänen tarvitsi vain muistaa ettö Katjusa on, että hän näkee hänet ja kaikki huolet haihtuvat."
Miulla on vähän sama juttu kuin Nehljudovilla, tutkimuksen teko ei suju oikein kunnolla, välillä tulee huonoja uutisia ja aiheeton masennus vaivaa. Mutta kaikki tämä unohtuu kun pääsee juttelemaan jonkun hyvän ystävän kanssa.
Niinpä pitikin kaivaa kännykkä taskusta ja laittaa se mese päälle ja eiköhän sieltä löydy Allu, Allu kertoo, että Anni sai netin toimimaan. Pikaisesti iltapalalle->Takas-> ja meseen. Juttua Allun ja Annnin kaa ja sitten paikalle ilmestyykin jo Miika, nyt taas jaksais lähteä vaikka juokseen coopperia ja hakkaamaan Miikan 2300 siin 10-0.

Mutta ei, fyysisesti väsyttää ja ei jaksa, mitäs jos menis koisimaan. Ääh, yksin nukkumaan, ihan tyhmää! No en mie kai saa ketään unikaverikseni, katkeraa.
Kuulumisiin taas.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.