IRC-Galleria

If you can keep your head when all about you
Are losing theirs and blaming it on you,
If you can trust yourself when all men doubt you
But make allowance for their doubting too,

If you can wait and not be tired by waiting,
Or being lied about, don't deal in lies,
Or being hated, don't give way to hating,
And yet don't look too good, nor talk too wise:

If you can dream--and not make dreams your master,
If you can think--and not make thoughts your aim;
If you can meet with Triumph and Disaster
And treat those two impostors just the same;

If you can bear to hear the truth you've spoken
Twisted by knaves to make a trap for fools,
Or watch the things you gave your life to, broken,
And stoop and build 'em up with worn-out tools:

If you can make one heap of all your winnings
And risk it all on one turn of pitch-and-toss,
And lose, and start again at your beginnings
And never breath a word about your loss;

If you can force your heart and nerve and sinew
To serve your turn long after they are gone,
And so hold on when there is nothing in you
Except the Will which says to them: "Hold on!"

If you can talk with crowds and keep your virtue,
Or walk with kings--nor lose the common touch,
If neither foes nor loving friends can hurt you;
If all men count with you, but none too much,

If you can fill the unforgiving minute
With sixty seconds' worth of distance run,
Yours is the Earth and everything that's in it,
And--which is more--you'll be a Man, my son!

Olipas rankka viikonloppu...nyt vasta alkaa heräileen et missäs sitä onkaan tullu oltua. Lentopallon parissa meni koko viikonloppu. Hyvä Perpo! Taas saadaan Macerata tänne.. veikkaan vaan et ne ei enää toistamiseen tee sitä mokaa et lähtee kakkosjoukkueella matkaan :)

Hellutus lähti matkaan maanantaina nimittäin stadin maita katteleen ja minä jäin yssikseni rannalle ruikuttaan. Tai no siis menin moikkaan porukoita "pitkästä" aikaa ku yksinkään ei haluttanu olla. Huomenna nokka kohti Oulua ja abipäiviä...saas nähä mitä siitäki tule ku pitää herätä jo kuuen aikoihin.

Treeneissä Jaakko yritti tehä meistä sairaan nopeita ja sairaan kevyitä. Jumputettiin ja pompittiin toistemme päällä. Mun asento oli kuulemma vähän liian päälläseisonta tyylinen, ois kuulemma pitäny pyrkii vaakasuorempaan linjaan. :/ Mä ku oon aina tykänny päälläseisonnasta (justjoo).

Hieman erilainen päivä taas vaihteeks... ABI ON KINGI! :P

Aamulla oli herätys heti kukonlaulun jälkeen säätämään irtoripsien kanssa ja tupeeraamaan hiuksia. Ei oikeesti ees menny kauaa! (eipä vissiin..! en oo koskaan aikasemmin viettäny niin kauaa peilin eessä haromassa ripsiä ja hiuksia) Nukuin kuites viime yön paremmin ku edellisen, mutta siltikään siinä ei ollut paljoa kehumista, joten nyt kun olis kohta aika lähteä baanalle niin väsyttää aivan perkuleesti..! Suunnitelmis olis siis mennä lentopalloturnaukseen minihameessa ja tekoripsissä kuuskyt-luvun pehkopäänä ja sen jälkeen suunnistaa taas vaihteeksi tivoliin juhliin muiden samanhenkisten kanssa kuuttakymmentä jäljellä olevaa päivää Bleakin merkeissä. :) Legenda jää tällä kerralla tältä tytöltä väliin, ei maha mitään..!

Mulla on alkanu mietittään tää maailman meno hurjasti parina viime päivänä. Maailmasta löytyy niin paljon erilaisia ihmisiä, että olen aivan varma että kaikkien aivoituksia ei voi koskaan oppia ymmärtämään, edes puoliksi, olisi sitten itse kuinka täydellinen<3 tahansa. ;) Edellinen lause on omistettu kahdelle naishenkilölle, jotka tietämättään melkein onnistuivat pilaamaan mun tärkeän päivän aivoituksillaan. :)

I must say, YOU'VE TOTALLY FAILED! x)

Käsittämättömän hyvä fiilis olla koko päivän...oon oppinu oottaan kaikki mokat huumorilla, joten tästä päivästä tehtyy videoklippii vois kutsuu tragikomediaksi. Päivä alkoi erittäin iloisesti. Heräsin kauheella tohinalla ja lähin aivan innoissaan kouluun, ajattelematta juuri paljon mitään muuta kuin, että tänään on ruokavälkällä afrikkalaisen tanssin esiintyminen. Kun pääsin koululle 30min ennen koulun alkua aloin pohtimaan että miks h******ssä oon tähän aikaan täällä ihan hiestä märkänä... nooh, hengailinpa siellä sit jonku aikaa ku opettaja tuli poimiin mut kavereiden seasta niihin afrotanssin treeneihin. Siellä huomasin, että mulla ei oo esiintymisvaatteita mukana, mitäpä siitä!

Mantsan tunnilla oli karttatesti jonka olin täysin unohtanu (kymppi tuli) ja väittely johon en ollut muistanut valmistautua juuri ollenkaan ja kaiken lisäksi olin hukannut ne vähäisetkin muistiinpanot, jotka oli tullu tehtyä. En kuitenkaan halunnut tuottaa lempiopelleni <3 pettymystä, joten uskaltauduin maanviljelijän rooliin, johon en ollut YHTÄÄN valmistautunut. Mun persoona oli siis seuraavan 45 minuutin ajan "Esko, 54v, maanviljelijä, tuolta jostain maaseudulta" kannatin erittäin aktiivisesti kotimaisia energiantuotantokeinoja (totta kai omaa etuani ajatellen). En oikeen muuten päässyt rooliin sisälle niin piti sitten ottaa sellanen kiva möreä aksentti, jotta pääsisin irtautumaan omista mielipiteistä...oli siinä yleisöllä naurussa pidättelemistä.. "Kyllä tämä on nyt niin Eskon mielestä, että kotimaista pitää suosia! Mulla on ikioma pelto tuolla mökkini takapihalla ja sitä voitaisiin käyttää energiapajun viljelyyn oikein mainiosti" Juupeli joo...meni ihan jees. Mulla oli mukavaa! x)

Matikan läksyt olin unohtanu täysin tehä ja vihkokin oli jääny kotiin...Ranskan tunnille en ollu kahen viikon jälkeenkään muistanu vielä ostaa sitä oppikirjaa ja tiivistelmäki unohtu kotiin toista päivää peräkkäin :/ Toisella mantsan tunnilla en aluksi millään saanut tietokantaa auki ja naureskelin jo erittäin huvittuneesti sille tosiasialle, että kaikki voi todellakin mennä pieleen jos silleen sattuu. Siitä asti kaikki alkoi kuitenkin toimimaan kohtuu hyvin. Tein päivän hyvän työn askartelemalla 60-lukupäivä koristeita ja mun ohjaamat pikkutanhuujat oli jo toista viikkoo peräkkäin tosi ihanii...omatki treenit meni hyvin lukuunottamatta sitä tosiasiaa että mulla ei ollu harkkapaitaa eikä tanssikenkiä mukana...oli silti too-oosi mukavaa. Kiva saada vähän vaihtelua Tommiin, vaikka se onki ihana <3 :D

Ku tarkemmin ajattelee niin ei tää päivä niin paska ollutkaan, joten ehkä sen ei ois ees pitäny tuntua siltä...jokanen "moka" ja "unohus" kuitenki otti tapahtumahetkellä erittäin paljon päähän... Tuli vähän sellanen olo et hulluksko tässä on tulossa ku kaikki tuntuu kaatuvan päälle. Pienistä vaikeuksistaki kyl selviää rennolla asenteella, kannattaa kokeilla! :D

Ai nii...vielä eilisestä sillä se häirittee mua TOSI paljon. Eilen aamunavauksessa (joka venyiJAvenyiJAvenyiJa...) mulle tuli yhtäkkii ihan sairaan kuuma, multa lähti kuulo ja sen jälkeen alko pyöryttää ja juuri kun oli päättänyt uskaltaa istua alas kesken päivänavausta (ei todellakaan sallittua Lyskalla) lähti tasapaino ja mulle tuli joku pakonomainen reaktio sulkea silmät. Takana seisonut Noora otti kopin ja kopsahdin turvallisesti takana olleelle violetille pehmeelle "sohvalle".

...En ihan heti uskaltanu avata silmiä, vaikka taju ei lähtenykkään...pelkäsin vaan että kun avaan silmät maailma pyörii yhtä lujaa kuin sillon kun laitoin ne kiinni. Kuitenkin kun kuulin että porukkaa juoksee ympärille ja tunsin ku mun jalat nostettiin ylös ja porukka alkoi olla paniikissa niin avasin "pienen" mietinnän jälkeen silmät mikä helpotti ympärillä seisonutta ihmismassaa kovasti. Oli siinä kaiken maailman ihmisiä hädissään, mutta kellään (mukaanlukien terkkari) ei ollu minkäänlaista käsitystä miksi se tapahtu. Minä kun olin syönyt hyvän aamiaisen, mulla oli hieman normaalia korkeampi hemoglobiini ja verenpaineet entisellään. Siinä mysteeri teille selvitettäväksi...häiritsee mulla nimittäin melko paljon. Eipä mua ennen ole pikkuinen stressi ja fyysinen rasitus haitannu vaikka lyskalla on tunnetusti ihan helvetin kuuma ja tunkkanen ilma...nämä nimittäin olivat ainoot selitykset tapahtuneelle.

T: tyttö, joka ei ole koskaan (aikasemmin?) "pyörtynyt" (jos sitä sellaiseksi voi ilman tajunnanmenetystä kutsua :))

Onkohan mulle tulossa joku keski-iän kriisi ton 19 vuoden lähenemisen myötä kun mielialat heittelee lattiasta katton läpi taivaisiin ja takas..? No väliäkös sillä, nyt ollaan taas taivaassa, jo toista päivää peräkkäin!

Tämän päivän iloarvoa ei kyllä yhtään nosta kauhean väsynyt olo, mutta ei se näköjään sitä laskekaan..! Oon aamusta asti ollu tajuttoman väsyny, mutta lumesta heijastuva valo on saanut pysymään hereillä. Yksi fakta mikä tekee päivästä muita paremman on numero 7. Tänään on taas kerran seitsemäs päivä ja mikäköhän mahtaa olla mun lempinumero? :) Ei mitään hajua mistä se johtuu, mutta se on ollu mun onnennumero siitä asti ku muistan mitään ajatelleeni.

Tässä muutama päivä sitten sain kaveriltani mailin, joka kertoi musta syntymäajan perusteella kaikkee kivaa, pakko jakaa kaikkien kans ku on niin osuva :/ :P heheh

Jalava (jalomielisyys) — viehättävä hahmo, aistikkaat vaatteet, vaatimattomat pyynnöt, hänellä on tapana olla antamatta anteeksi virheitä, hilpeä, tykkää johtaa mutta ei totella, vilpitön ja luotettava kumppani, tykkää tehdä päätöksiä muiden puolesta, jalomielinen, avokätinen, hyvä huumorintaju, käytännöllinen.

I know she said it's alright
But you can make it up next time
I know she knows it's not right
There ain't no use in lying
Maybe she thinks I know something
Maybe maybe she thinks its fine
Maybe she knows something I don't
I'm so, I'm so tired, I'm so tired of trying

It seems to me that maybe
It pretty much always means no
So don't tell me you might just let it go
And often times we're lazy
It seems to stand in my way
Cause no one KNOW not no one
Likes to be let down

I know she loves the sunrise
No longer sees it with her sleeping eyes
And I know that when she said she's gonna try
Well it might not work because of other ties and
I know she usually has some other ties
And I wouldn't want to break 'em, nah, I wouldn't want to break 'em
Maybe she'll help me to untie this but
Until then well, I'm gonna have to lie to you.

It seems to me that maybe
It pretty much always means no
So don't tell me you might just let it go
And often times we're lazy
It seems to stand in my way
Cause no one no not no one
Likes to be let down
It seems to me that maybe
It pretty much always means no
So don't tell me you might just let it go

The harder that you try baby, the further you'll fall
Even with all the money in the whole wide world
Please please please don't PASS me
Please please please don't PASS me
Please please please don't PASS me BY

Everything you know about me now baby you gonna have to change
You gonna have to call it by a brand new name
Please please please don't drag me
Please please please don't drag me
Please please please don't drag me down

Just like a tree down by the water baby I shall not move
Even after all the silly things you do
Please please please don't drag me
Please please please don't drag me
Please please please don't drag me down

Eilen oli melko ristiriitainen päivä. Mulla oli periaatteessa tosi mukavaa, mutta jostain kumman syystä tuli henkinen paha olo alkuillasta..itkin itkin ja itkin, vaikka ympärillä oli suurin osa kavereista ja oma kulta. Taisin saada siinä kaikille aikaan tahtomattani jonkunmoisen pahan olon. Ainakin läheisimmilleni.

No ystävät tietenkin kyselivät mikä oli hätänä tai vain katsoivat säälivästi "voi tuota raukkaa, mikäköhän sillä nyt painaa mieltä", mutta en osannut vastata. Mulla ei oo minkäänlaista mielikuvaa että mistä se paha olo tuli ja miksi. Tiedän vain että mut valtas vaan AIVAN hirveä olo, luutavasti aivan syyttä. Tai no tarkemmin ajatellen, olisihan niitä syitä vaikka sun miljoona, mutta kun mietin niitä, niin ykskään ei noussut yli toisien. Jokainen pieni syy tuntui aivan vähäpätöiseltä verrattuna olotilaan. Aivan järjetöntä sanon minä.

Joka tapauksessa paha mieli hävisi yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin lähinnä rakkaan lohdutuksesta. En tajua miten se tietää mitä tarvitsen. Ehkä se on oppinu näiden kuukausien aikana. Pelottavaa. Se taito on vain yhtäkkiä ilmestynyt jostain. Läsnäolo kuitenkin lohdutti tosi paljon sen jälkeen kun pääsin yli siitä ajatuksesta kuinka ihanaa oli, kun joku aivan oikeesti välittää ja yrittää tehdä olon mahdollisimman helpoksi. Siihen ei todellakaan aina tarvita sanoja ja eilen oli ehkä 1000x parempi lohduttaa niin. Jokainen sana kun sai vain itkemään syystä tai toisesta. Oleppa sitten siinä tilassa talossa, jossa kuuluu koko ajan rakkaimpiesi puheensorinaa joka puolelta. Ei oo kauheen helppoa.

Lähdimme sitten tivoliin, missä ruotsalaista iltaa ei kyllä mun mielestä muuten huomannut kuin siitä tosiasiasta että jotkut hinnoista oli vain ruotsiksi. Ees musiikki ei ollu koko ajan ruotsalaista niin kuin etukäteen oli sanottu. Oli ihan mukavaa olla liikenteessä, mutta alkuillan itkujupakka kyllä loi varjonsa illan ylle. Jokainen yritti vielä yksitellen kysellä syytä sille, hyvä se on kertoa "kyllä sä voit mulle kertoa"-ihmisellekään jos ei oikeesti tiedä mikä oli hätänä.

Tivoli oli eilen täpösen täynnä porukkaa. Ihmeellisissä vetimissä. Sellaista halloweeniltana. Mulla ekaa kertaa syntymän jälkeen vaaleet hiukset. Smurffit olitte mun suosikkeja. Jotku keppien kans heilujat pelotti. "mitä jos toi tökkää mua silmään." Olin kuskina. Unohin juomani tanssilattian pöydälle. Harmitti. Se oli melkein täysi. Nukuin hyvin pitkästä aikaa. Ihanaa. Illalla lentopalloa. Rakas ystävä täyttää 18. Vihdoinkin. On sitä ootettu. Elämä hymyilee? Minä ainakin.

No I would not sleep in this bed of lies
So toss me out and turn in
And there'll be no rest for these tired eyes
I'm marking it down to learning
I am

I don't think that I can take another empty moment
I don't think that I can fake another hollow smile
But it's not enough just to be lonely
I don't think that I could take another talk about it

Just like me you got me here
And they're only a whisper away
And we softly surrender
To these lives that we've tendered away

No I would not sleep in this bed of lies
So toss me out and turn in
And there'll be no rest for these tired eyes
I'm marking it down to learning
I'm marking it down to learning
'Cause I am

Don't wanna be the one who turns the whole thing over
Don't wanna be somewhere where I just don't belong
Where it's not enough just be sorry

Don't you know I feel the darkness closing in
Tried to be more than me here
And I gave till it all went away
And we've only surrendered
To the worst part of these winters that we've made

No I would not sleep in this bed of lies
So toss me out and turn in
And there'll be no rest for these tired eyes
I'm marking it down to learning
I am

I am all that I'll ever be
When you - lay your hands
Over me and don't go weak on me please
I know that it's weak
But God help me I need this

I will not sleep in this bed of lies
So toss me out and turn in
And there'll be no rest for these tired eyes
I'm marking it down to learning
I'm marking it down to learning
'Cause I am

On se kumma et heti ku pääs irrottelemaan tuli parempi fiilis (ja vain harvat ja valitut tietää mitä se tällä kertaa tarkoitti x) )... Eipä siihenkään näköjään paljoo tarvittu! Tänään oli joka tapauksessa ehkä 1000x parempi päivä ku ykskään viimesen viikon aikana ja iloisista naamoista ja kommenteista päätellen useat muutki huomas sen! :) Ihana ku ei aina vaan tarvi mököttää ja olla yks vittunaama, joka vaan äyskii parhaille ystäville ku ei muutakaan keksi purkaakseen pahaa oloaan. Pikkuhiljaa tämä elämä alkaa ehkä taas näyttää valosammalta <3