IRC-Galleria

Arctopolis

Arctopolis

Ja sitten tulee flyygeli päähän.

Jäätelön vuoro ruostua.Sunnuntai 13.10.2013 20:23

(4.10.07 15:45)
It´s time for the october rust.
Kutsunnatkin oli, ikää on kohta, ja vuoden loppuun mahtuu vielä pelottavia juttuja ja niitä joita vaan odottaa.
Siis: Vajaat kaksi vuotta aikaa opetella sätkynukeksi, kaljan helpottunut saanti mahdollistaa alkoholisoitumisen, ja kaikki menee lopulta päin helvettiä?
Tai: Vajaat kaksi vuotta aikaa hoitaa kaikki siihen kuntoon että voin olla vuoden syömässä sammalta ja bongailemassa oravia, ajokortti helpottaa elämää, ja kaikella on mahdollisuus mennä myös hyvin. Riippuen itsestäni.
Asennekysymys? (2008)
Jees, elikkäs inttiin en ees mee ja juoppo musta tosiaan tais tulla. Ihan hyvinhän tässä menee :) (2009)
Parahin lukija,
Semivittuuntuneena ihmisten naamakirjassa oleviin tuikitärkeisiin "Erkki-Annikki lähtee kahville"-tilapäivityksiin, päivitän omat kuulumiseni vuoden välein tänne :)
Eli: Isänmaanpetturoimisessa vierähtää vielä nelisen(!) kuukautta, ja sitten suuntaan johonkin missä tulee eleltyä edes vähän vähemmän no-lifeillen. En nyt tiedä oisko Parsu...eikäkuPori siinä valossa se paras ratkaisu, mutta minkäs teet. Puoleensa se vaan vetää :P Ehkä siinä ois jotain.
Dokailu on kyllä vähentynyt, mut viikon päästähän mä käynkin jo kolmeakymmentä :D
Tuanoinii,
Tuomas (2010)
Kas tässä vuosiluku jota en olis uskonut maailman koskaan näkevän, kiitos Pekan suunnitelmien. Se pirulainen kun poistui keskuudestamme, jäi maailman tuhoaminen Esan harteille. 2012 vai 2013 oli Asikaisen kanssa uusittujen laskelmiemme tuomion vuosi?

Yliopistoilua, kitarointia, letteilyä ja sen sellaista.
Vanhenin tänään, mutta silti mulla vaikuttais olevan vuosi vuodelta vähemmän asiaa, se on hyvä merkki : )

Nimim. Porilaistuva ulvilalainen (2011)
"You gotta give ´em what they want!" Loppumatonta yleisömerta on jälleen ruokittava ja kirjoitettava Tuomas-aiheinen blogikirjoitus.

Eli katokin sit Bragge et luet tän.

Opiskelut menee astetta paremmin, kitara soi aavituksen vähemmän ja alkoholinkäyttö laskee vuosi vuodelta muutaman kulauksen. Nalle Puh- ja Haapasalopipojen esiin kaivaminen pimeitä Lokakuun iltoja varten toi varsin hyvät vibat, kun se yhdistettiin October Rustiin ja vähätkin värinsä hiljalleen menettävään länsirannikon työläiskaupunkiin.

Mitä ihmettä; eihän tässä jaksa enää pyöriä ees Parsussa :D

Mutet ei täsä tua, kattellaa vuare pääst uurestas :) (2012)
Yleensä tämän entisen glam/nyrkkeily/juoppo/yms-lupauksen elo on tasaista kuin Satakunnan peltomaisemat, mutta alkuvuosi piti sisällään haasteita, joista en pitänyt edes vähää alusta. Kasvattavia kokemuksia. Kesä oli hieno ja syksykin hellii.

Väännän vuoden mittaan kandi-tutkielman karhuista ja luultavasti alan kaipaamaan yhä enemmän jotain piilopirttiä metsän keskeltä. Tai sitten en, koska olen kuitenkin edelleen hämmästyttävän laiska ja nykyinen kämppä; "kasari" tai "hobittikolo" (kiitokset kaverille tuosta. En tiedä vieläkään, oliko se kehu vai puhdas vittuilu) tarjoaa ihan pätevät puitteet eristäytymiseen kyllä, jos sitä olisin vailla. Ajattelin alkaa pistämään biisejäkin nauhalle pitkästä aikaa.

Viimevuotinen blogipäivitys osuu niin mainiosti myös tähän syksyyn, että taidan lopuksi linkittää mitä parhainta musiikkia.

Tämä, koska eilinen W.A.S.P.-keikka ja kenties mahtavin biisi ikinä; http://www.youtube.com/watch?v=BNYyOUvx9Jg

Tämä, koska lokakuu-päivitys; http://www.youtube.com/watch?v=ySS64KxPpTU

...ai niin! Parsu poistui Porin baarikartalta viime uutenavuotena :´( Loppubileet olivat kyllä komiat. Odotukset uutta, kohuttua ja keväällä ilmeisesti avattavaa "Rock-baaria" (toivon, että keksivät sille jonkin oikean nimen, ennen kuin on liian myöhäistä) kohtaan ovat luonnollisesti epärealistisen korkealla.
(2013)

Hyvä ystäväni kysyi minulta pari päivää sitten, olenko onnnellinen. Vastasin vähemmän omaperäiseen, mutta sitäkin perustavanlaatuisempaan kysymykseen jotakuinkin seuraavasti; "Valitettavasti olen liian selvä tähän, mutta: Kyl juu. Vähä tylsää ruukaa välil ol mutet se ny o aika piänt."

Tämän etäisesti keskustelua muistuttavan tuokion jälkeen heitin ystäväni päihtymään laittomasti. Ennen teidemme tilapäistä erkanemista hän osti minulle jäätelön.

Saavuin kaikin puolin mukavalle kämpälleni pohtien ulkona vallitsevan syksyn kuvainnollisuutta. Tässä syksyssä tulisi olemaan jotain ainutkertaista - jotain lopullista. Vielä toistaiseksi nuorehkot luuni olivat oikeassa.

Jäätelö ei selvinnyt.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.