"
[Nämä vaaleat huoneet täynnä elämän haurautta.]
Mies kamppailee tämän keskellä omaa motoriikkaansa, kehoansa, vastaan. Hänen vartalonsa irtaantuu, kuin teräsvaijerit nostavat hänet nykivään liikkeeseen kerta toisensa jälkeen, kylmänhien valuessa ohimoilla lihasten yhtyessä kramppaavaan balettiin. Hänen temppelinsä pettää, iiriksensä ulvovat. Laakeista ikkunoista näkyy koruttomia koivuja.
[Kaikki unelmat mitä minulla oli makaavat nyt sängyssä.]
"
On siellä jossain toivoa, sanoin, kun makasin rintasi päällä ja kuuntelin hengitystäsi.
Sekin oli vasta eilen.