IRC-Galleria

kun mentiin kilpelän tietä poispäin. Ekaks se käveli ihan vinossa ja mutkalla, koska herra hepon nenään satoi (vertailun vuoksi; Pylpyrän kanssa on vedetty radalla reipasta ravitreeniä umpisateessa neljä kierrosta ja ihka-aito sotajäänne ei ollut siitä moksiskaan). Sitten herra Lumedius sai härtslaakin, kun edessä meni pyöräilijä ja kävelijä. Samoin yhden talon pikkutuulimylly oli kerrassaan K A U H E A! Mutta mitä vielä. Kun päästiin takaisinpäin, se käveli letkeän rennosti.. talliliittymän ohi jatkaen matkaa tyytyväisenä eteenpäin... ja sitten kun pysäytin, mietittiin ja haaveiltiin hetki, käänsin takasin.. ja jätkä oli menossa ihan pokkana tutustumaan vielä naapurin pihaan.

Onko kukaan muuten osannut miettiä, kuinka puhdasta OLEMISTA hevosen elämä on? Kun se elää vain hetkeää. Voih, kun itsekin siihen pystyisi.

Herra Pylypyrän kanssa tehtiin ravailua radalla. Pitäisi vissiin ryhdistäytyä ja alkaa tekemään siirtymisiä, väistöjä jne.. mutta kun sen kanssa on vaan niin kivaa köpsötellä ,-)

Hieroja tulee huomenna (ei tosin vakkari hieroja, sniif..) ja satulaseppä keskiviikkona. Keskiviikkona herra hepo saa myös flunssarokotteen, joten otetaan tähän lepojaksoon nyt kaikki mahdollinen..