IRC-Galleria

Kuljen pimeällä tiellä ja pelkään


Jaakko heitti minut heiltä pois yöllä, koska sytytin Jaakon maton palamaan. Hän oli niin hermostunut että väänsi minua nenästä, se meni punaiseksi ja tuli vähän verta. Niin, minä lähdin kävelemään kotia kohti. Ensimmäiseksi minua käveli vastaan mies, jolla oli musta sadetakki ja Nokian kumpparit. Naamaa ei voinut nähdä koska huppu teki ison varjon miehen naamaan. Mies oli pitkä kuin kirahvi ja lihava kuin norsu. Mies tuli Pokemon korttiensa kanssa kysymään, että löytyisikö minulta jotain tiettyä korttia vaihdettavaksi. En saanut paljoa selvää, koska hänen räkää lentävästä sössötyksestään ei saanut paljoa irti. Vastasin kieltävästi ja jatkoin matkaani, mies kaatui maahan – En välittänyt, koska hän oli ruma. Jatkoin matkaani eteenpäin.

Seuraavaksi matkan varrella alkoi pelottamaan ja ilkeä karhu ukkeli tuli vastaani. Se sanoi, että vetäisi turpaan, jos en menisi pelaamaan sille sen uutta Kowak Evoltionable Blade 206Z peliä, sen uudella Spitking and the Furious 50 pelikonsolilla. Totta kai meitsi vastaa että ”En tule”. Juu, ei tarvinnut kauaa odottaa, kun nyrkki oli jo päässä kiinni. Ja lujaa olikin, kun ei millään meinannut lähteä irti, tai sitten se vain johtui siitä että voimat ei riittänyt päänsäryn vuoksi. No joo, jatketaan matkaa.

Päänsäryn alaisena kävelin Pallopuiston hiekkatiellä. Olin helpottunut, koska vähään aikaan ei tullut ketään ylimääräistä hattivattia. No voi jumankekka, juuri sanoneeni eteeni ilmestyi liuta hattivatteja. Ne sanoivat, että: -”Herätys, herätys! sinä näet unta senkin läski. Karhu löi sinua päähän ja olet tällä hetkellä sairaalassa tajuttomana. Kannattaisi herätä.”

Juu, minähän heräsin sairaalassa makaamassa side päässä. Vanhempani seisoivat edessäni, myös Jaakko. Jaakko sai kuulemma uuden maton ja hän antoi minulle lahjaksi Pokemon kortteja.