IRC-Galleria

Ei se lukio vaikeaa ole, ainakaan aina, väsyneeksi siellä vaan tulee.
Oli tylsää, joten kirjotan.
Sisko ja veli ei päästä mua toiselle koneelle siirtää kuvia kamerasta, koska ne pelaa Monsterit OYtä.
On nälkä, eikä meillä varmaankaan ole mitään ruokaa, äiti kyllä on tossa hollilla, että ehkä se vois jotain ruokaa mulle tehä :D Yleensä se tekee, kun valittaa ettei oo mitään ruokaa, tai sitten se toteaa vihasesti että on vaikka mitä! Ja sitten täytyy itte keksii jotain syötävää. On tää elämä sitten vaikeeta välillä :DD

Olisi kiva kirjoitella blogimerkintöjä päivittäin, tai vaikka muutamankin kerran päivässä tai jotain :D Koska tykkään kirjottaa, mutta ääh, en saa nykyään mitenkän kasaan kaikkia päiväntapahtumia tai ajatuksia, vaikeeta vaikeeta, enkä ainakaan saa enää sellasta öööh... hmm... helposti ymmärrettävää ja selvää tekstiä, se on vaikeeta :D Ja kun vielä kirjotan kaiken mitä ajattelen ja jos jumittaa, niin noita hmm joo, öööh juttuja myös väliin :D Kylläpäs taas tulee tosi mielenkiintoinen merkintä :D

Tänään oli vaan yks tunti matikkaa, koulu alko viistoista yli yksi :D Joten aamulla kun heräsin, kävin suihkussa ja pelasin simssiä. Joku simsfriikki musta taas on tullu, tekee vaan mieli pelata, mutta empä voi kun ei noi yhet päästä mua tohon koneelle.

Ja sitten, päässä soi koko ajan Skandaalin Sun Muijas ja haluun kuunnella sen, mutta empäs voikaan, kun noi ei edelleenkään päästä mua koneelle!
Noh, kohta alan riehumaan niin kyllä ne sitten päästää :D

Ja nyt vuodatan tän hetkisen suurimman ongelman, mulla on aivan mieletön sipsi&dippi riippuvuus, tekee koko ajan mieli dippiä ja sipsejä, ei saa mitään aikaseks, tää on aivan hullua, koska mulla ei oo koskaan ollu mitään riippuvuutta!
Pitäisiköhän yrittää päästä eroon vai syödä niin kauan kunnes oksettaa?
Jos valitsen jälkimmäisen vaihtoehdon, pääsisin varmaan kertaheitolla eroon sipseistä ja dipeistä loppuelämäksi, ja siinä tuskin on mitään miinuspuolta, joten taidan tehdä niin.

Tänään on kyllä tapahtunut paljon muutakin, mutta kuka sitä nyt jaksais kaikesta kertoa.
Eikun joo, vielä yksi juttu.
Pääsin puoli kolmelta koulusta ja bussi tulee kolmea vaille, jtoen päätin kävellä mäkkärille siinä puolessa tunnissa ja mennä sieltä vasta bussiin kyytiin. Kävelin sellasta ihanaa tietä, jossa on muutama vanha talo, ihanat aidat ja kaikke ihanaa <3 syksyisiä lehtiä <3 no mutta enivei, sen tien päässä käyn snautserin istumassa puun juurella pää kohti taivasta. Huvittavan näköinen otus, ihmettelin ensin, että kuka sitä on ulkoiluttamassa, mutta koira varmaan asustikin viereisessä talossa. Hauveliini oli kyllä pelottavan lähellä tietä.
Noh, tätä söpöläistä heten katselin ja huomasinkin että se tuijottaa oravaa, joka istui puussa aivan paikallaan, molemmat vartioivat toisiaan :D Otin tilanteesta kuvankin, kun kamera mukana sattui olemaan ^^

Että tälläistä tänään. Tekstissä saattaa olla paljon virheitä, koska tämän näppiksen napit on paljon jäykemmät kun ton oman, joten joskus jää kirjaimia tulematta, kun en oo painanu tarpeeks kovaa, joo, sekin tärkeätieto, enkä tietystikään jaksa oikolukea tätä ja korjata virheitä :D

uus blogi :D

---

Elämä potkii, potkin takasin!
Elämä potkii, pyydän sitä kiltisti olemaan potkimatta.
Elämä potkii, otan potkut vastaan, olen ne ansainnut...
Elämä potkii, otan potkut vastaan, kyllä kipuunkin tottuu.
Elämä potkii, väistelen.
Elämä potkii, juoksen karkuun.
Elämä potkii, alan harrastamaan potkunyrkkeilyä, jotta pärjäisin sille.
Elämä potkii, olen kun en välittäisi, kyllä sekin kyllästyy joskus.
Elämä potkii, siedän potkimisen ja kiukuttelun, olenhan sentään kypsenpi sekä muistutan itselleni millainen itse olin murrosikäisenä.

Elämä potkii, mutta tekee se muutakin :)

---

Mun elämä ei potki :D Tai potkii se, mutta se potkii niin vähän, että suuremmat, iloisemmat asiat vievät voiton. Laulu Rakkaudelle.