IRC-Galleria

Mihin sitten itse uskon?Tiistai 08.07.2008 08:49

Kyllä mä uskon rakkauteen.
Siihen että rakastuu ihmiseen. Ihmisen sisimpään, siihen sielukkuuteen joka voi näkyä ulospäinkin, jos sen vain osaa nähdä. Sisäinen kauneus siis näkyy ulospäinkin, mutta henkisesti sokeat ja karkeat ihmiset eivät sitä koskaan pysty näkemään. Todelliseen sielunkumppanuuteen siis uskon.

Toisessa maassa ja eri aikakaudellaTiistai 08.07.2008 08:31

Entä jos eläisin jossain toisessa maassa ja eri aikakaudella olisinko silloin suhteessa tai jopa avioliitossa?
Tähän uskallan vastata että kyllä, ilman epäilyksen häivääkään. Tässä maassa nimittäin vain on niin vähän oikeita (hyväksyttyjä) tapoja löytää kumppani. Sukupuoliroolit ja normit ovat aivan hirvittävän tiukat ja estävät ihmisiä aidosti kohtaamasta, löytämästä toisiaan. Suurin syy kuitenkin on se että suomalaisilla ei ole lainkaan tunteita, suomalaiset ovat kylmää kansaa vailla mitään tunteita, eivätkä he pysty rakastumaan ja rakastamaan. Siksi suhteetkaan heidän välillään eivät tunteisiin koskaan perustu, vaan eläimellisyys (seksi), raha ja status hallitsevat niitä.

Yksinäinen elämäTiistai 08.07.2008 08:10

Olen elänyt nyt parhaat vuoteni yksin, se on kohtaloni, rangaistus vääryyksistä jotka tein edellisessä elämässäni. Viisaus kertoo minulle että minun tulee hyväksyä yksinäisyyteni tässä elämässä ja valmistautua jo seuraavaa elämää varten. Tämän elämän yksinäisyyteni on seurausta edellisen elämän vääristä teoistani. Viisas ihminen alistuu tyynesti yksinäisyyteensä, vain tyhmä ihminen kapinoisi kohtaloaan vastaan.

TunteettomuusTiistai 08.07.2008 08:02

En usko että ihmisillä on tunteita enää nykyään. Kaikki suhteet ihmisten välillä perustuvat ainoastaan eläimellisyyteen, rahaan ja statukseen. Kovasti tahtoisin uskoa naiivisti vielä ihmisiin ja siihen että heillä on tunteet, mutta niin ei ole, sen on kokemus minulle osoittanut selvääkin selvemmin.

Jos olisinkin syntynyt naiseksi?Tiistai 08.07.2008 07:56

Niin seurustelisinkohan minä silloin tällä hetkellä?
Eläisinkö vakaassa avioliitossa ja olisiko minulla jopa lapsia rakkaan mieheni kanssa?
Naisen lieneekin näet huomattavasti helpompi löytää se oikea ihminen kuin miehen, se elämänsä ihminen.

Tämmöinen ajatusleikki pulpahti taas jostain mieleeni näinä aamuyön tunteina, valvotun yön muuttuessa jo aamuksi.

Valvon yhäkin...Tiistai 08.07.2008 07:48

Ei vieläkään uni ole tullut, kai yksinäisyys alkanut sittenkin taas painaa. Olen todistanut elämälläni että vain tunteet ovat tärkeitä, en ole mikään alhainen eläin joka alkaisi suhteeseen vain seksin tai statuksen vuoksi, vaan vain ihastuessaan ja rakastuessaan. Ihastuminen ja rakastuminen taas tapahtuvat niin kovin harvoin.

Mistä unelmoinMaanantai 07.07.2008 05:45

Mä unelmoin siitä että joku vielä suutelis ja halais mua, siitä on niin kovin kauan. En kohta saata edes muistaa miltä tuntuu suudella, tai saada edes halata rakasta ihmistä.

Eiköhän se ole tässäSunnuntai 06.07.2008 12:08

Ikääkin jo niin paljon että kyllä sen nyt näkee että ei tässä elämässä ketään löydä. Ihmiset ei osaa enää rakastaa, vaan juoksevat kuin lampaat median ohjailemina seksin perässä. Kukaan ei osaa ajatella, kaikki ovat niin helposti aivopestävissä.

Maailman lakiSunnuntai 06.07.2008 11:16

Se menee niin että sitä mitä eniten tahdot ja kaipaat et koskaan saa.
Se on maailman kosminen laki.

Niin on tarkoitettu, totisestiSunnuntai 06.07.2008 11:07

Kohtalo on todellakin tarkoittanut että minun tulee elämäni täysin yksinäisyydessä ja sitä ei mikään voi muuttaa. Sillä niin on tarkoitettu.