IRC-Galleria

Torstaiko muka toivoa täynnä?Torstai 10.07.2008 19:15

Nyt on niin, että viikonloppuna käyn varmaan vain parilla jossain baarissa. Huomenna saatan illalla mennä jonnekin tai sitten lauantaina, ihan fiiliksen mukaan. Valomerkkiin asti en aio tuolla baarissa heilua, ihan vaan muutama juoma jossain joko pe tai la.

TunnekuohuntaaTorstai 10.07.2008 05:07

Kyllä nuo kaikki käymäni viime aikojen epäonnistuneet treffit on vaikuttaneet mielialaanikin ja kiristäneet hermojani oikein kivasti. En nyt mitään täysin sekoa ole vielä tehnyt, mutta tällä menolla kyllä sekin tapahtuu pian.
Ei taaskaan onnistuneita, siis varsinaiseen suhteeseen johtaneita. Välillä taas tuntuu että ei haluttais treffata ollenkaan hetkeen. Viimeisin ei ollut millään tavoin mua inspiroiva tai minuun vetoava ja sitä edellinenkään ei sitten ollut oikea. Mieluummin toisaalta yksin kuin huonossa suhteessa. Ehkäpä mut on tarkoitettu vaeltamaan yksin tällä maanpäällisellä tasolla. Kohtalo saattaa myös määrätä sen että ihmisen on oltava yksin elämänsä ja viisas sen hyväksyy, fatalisti.

B.A.HTorstai 10.07.2008 00:33

Boozing At Home, koska välillä täytyy nollata kaikki jutut.

VastoinkäymisiäTorstai 10.07.2008 00:32

Niitä ollut taas oikein kunnolla, masokistin elämää tämä.

Mihin sitten itse uskon?Tiistai 08.07.2008 08:49

Kyllä mä uskon rakkauteen.
Siihen että rakastuu ihmiseen. Ihmisen sisimpään, siihen sielukkuuteen joka voi näkyä ulospäinkin, jos sen vain osaa nähdä. Sisäinen kauneus siis näkyy ulospäinkin, mutta henkisesti sokeat ja karkeat ihmiset eivät sitä koskaan pysty näkemään. Todelliseen sielunkumppanuuteen siis uskon.

Toisessa maassa ja eri aikakaudellaTiistai 08.07.2008 08:31

Entä jos eläisin jossain toisessa maassa ja eri aikakaudella olisinko silloin suhteessa tai jopa avioliitossa?
Tähän uskallan vastata että kyllä, ilman epäilyksen häivääkään. Tässä maassa nimittäin vain on niin vähän oikeita (hyväksyttyjä) tapoja löytää kumppani. Sukupuoliroolit ja normit ovat aivan hirvittävän tiukat ja estävät ihmisiä aidosti kohtaamasta, löytämästä toisiaan. Suurin syy kuitenkin on se että suomalaisilla ei ole lainkaan tunteita, suomalaiset ovat kylmää kansaa vailla mitään tunteita, eivätkä he pysty rakastumaan ja rakastamaan. Siksi suhteetkaan heidän välillään eivät tunteisiin koskaan perustu, vaan eläimellisyys (seksi), raha ja status hallitsevat niitä.

Yksinäinen elämäTiistai 08.07.2008 08:10

Olen elänyt nyt parhaat vuoteni yksin, se on kohtaloni, rangaistus vääryyksistä jotka tein edellisessä elämässäni. Viisaus kertoo minulle että minun tulee hyväksyä yksinäisyyteni tässä elämässä ja valmistautua jo seuraavaa elämää varten. Tämän elämän yksinäisyyteni on seurausta edellisen elämän vääristä teoistani. Viisas ihminen alistuu tyynesti yksinäisyyteensä, vain tyhmä ihminen kapinoisi kohtaloaan vastaan.

TunteettomuusTiistai 08.07.2008 08:02

En usko että ihmisillä on tunteita enää nykyään. Kaikki suhteet ihmisten välillä perustuvat ainoastaan eläimellisyyteen, rahaan ja statukseen. Kovasti tahtoisin uskoa naiivisti vielä ihmisiin ja siihen että heillä on tunteet, mutta niin ei ole, sen on kokemus minulle osoittanut selvääkin selvemmin.

Jos olisinkin syntynyt naiseksi?Tiistai 08.07.2008 07:56

Niin seurustelisinkohan minä silloin tällä hetkellä?
Eläisinkö vakaassa avioliitossa ja olisiko minulla jopa lapsia rakkaan mieheni kanssa?
Naisen lieneekin näet huomattavasti helpompi löytää se oikea ihminen kuin miehen, se elämänsä ihminen.

Tämmöinen ajatusleikki pulpahti taas jostain mieleeni näinä aamuyön tunteina, valvotun yön muuttuessa jo aamuksi.