IRC-Galleria

Mää oon ny ollu sit maanantaista asti töisä ja ekaa kertaa en oo ees suunnitellu ottavani viel saikkuu... :) ihan jees paikka. Homma ei oo kaksista, mut rahaa siit tulee ja kyl työkavereitten kans juttu luistaa. :) 12 tuntist päivä tehtiin tää viikko ja ainaki kaks viikkoo viel samaa.. rahaa tulee.

Sit mää sain eilen Hayabusan käyttööni, oon kerenny vast ajaa säälittävät 200km ja nyt pitäis lähtee 50-vuotis juhliin... :(
Sit ku mä menin tänään kauppaan ja jätin pyörän parkkiin, sihen tuli senmonen kiva poitsu prätkän kans ja rupes juttelee kaikkee, et oot tommosen sit ostanu jne.... mä ihan hoo-moilasena siin et -en mää oo ostanu, tää on pappan.. *mietin koko ajan et kuka toi on.*
Luuli mua varmaan Jarnoks ku meinaan otin kypärän pois, ni kyl senki ilme meni hassuks.. :) mut kiva sen kaa silti oli jutella.. :) Enkä edelleenkään tiedä kuka oli tuo juippi.

Sit Sami ja Teemu kurvas sihen ja molemmat sano, et -he katto, et Jarno on liikkeel... WTF???
Kyl nyt pitäis erottaa ku on iso perse pyörän pääl ja sillee, et ei toi ainakaa Jarski oo. Noh, kai me sit ollaa nii samiksii. *Terkkui vaa Jarskil, älä kuitenkaa vaivu synkkyyteen, mä aion laihduttaa, ni ehkä me ei sit enää olla saman näkösii-* ;) *kjäh kjäh*

Kohta keittoa.

Meitsi menee maanantaina töihin!!

Olen tässä koko viikon nähny nälkää, (ei sillä et se ois mulle pahitteeksi ,mut anyway) ja sit tänään VIHDOIN mutsi osti mulle ainekset, et saan tehtyä lasagnee... *nam*
Tein soosit ja systeemit ja söinkin oikeen yhen kauhallisen ja nukahdin...
Sit mutsi soittaa, et nyt sais hakee töist..ok, mä lähen hakee ja odotan sitä siel puol tuntii ja voin kertoo, aivan kyrpä ottas.
Ainoo mikä lohdutti, oli tieto, et kotona on lasagnee..

Tadaa!! Eipäs ollukkaa.
Koira(t) oli Vetäny sen hellalt, lasivuoka tietyst menny rikki ja syöny perkele koko satsin, mist mun piti viikonloppu syödä.!!!! Vittu saatana perkele, et mä vittu huusin ja kirosin ja paiskosin kamoi..!!!!!!!!!!!!! vittu!!

Nyt sit odotellaan kuun alkuu, et saadaan taas ruokaa.. mut on se hyvä, et koirat syö hyvin. eikö?

Osku puri mua taas eilen... hmm.. olin lähös Paron kans niiltä ja ulkona Sepi rähjäs ihan pirusti ja yht' äkkiä kävi käteen kiinni.. täl kertaa jo vähän kovemmin, aika hyvä bitemark jäi...

Seuraavasta on Sepin päivät luetut.. :'(

Ja mitä ikinä mä teen se ei riitä
mä en koskaan oo niin kuin hän
hän sanoo sanan, kaksi
ja niin mä häviän
Ei se ei riitä
mä en koskaan oo niin kuin hän
hän sanoo sanan, kaksi
ja niin mä häviän

nyt me lähetään Paron kanssa kentälle kattomaan miten tottistelu sujuu.. :)

Ja pelastuskoirakoulutus aloitetaan myös :)
Se on joka lauantai-aamupäivisin, ni nyt jää perjantain keittoilut sit vähemmälle :)

Seppo puri mua tänään.. otin luun pois, ettei niillä tuu paron kaa riita siitä, ni sillon tikkas käsivarteen ja oikeen jäljet jäi..

taitaa papparainen tulla vanhaks tosissaan...

Nyt on kyl pakko jo lähtee lääkäriin.. Niin kauheet kivut yskies ja henki ei kulje yhtään... keuhkot taitaa olla sellaset viinirypäleen kokoiset...

Vittu et tää on hirveet.. älkää tulko kipeiks...!!

Minä katsoin sinua pitkään ja hellästi silittelin, ja mietin, lieköhän ketkään silmin niin viisahin minulle katsetta luoneet, hellyyttä hellempää, tai ystävyyttä suoneet mi aina ymmärtää?

Sinä teit sen joka hetki, minunlaistani palvoit ain, ja nyt kun päättyy yhteinen retki sinä katsot, katsot vain -mutta sylissäni vielä sinä nuolet kädenselkää, ja minä tiedän, että et siellä metsänpeitossa peikkoja pelkää-

sillä sinne sinut kannan alle turpeen nukkumaan, kunhan lääkärin pistää annan sinut uneen kuolettavaan, mutta vielä hetken verran sun sydämes sykintää, tahdon kuunnella tämän kerran, niin hyvää ja elävää.

Mä en usko tarua ollenkaan, etteikö eläinten taivasta oisi, nehän aina antavat parastaan eikä kelleen murhetta soisi, ja jos sieluista sitten puhutaan miten Luoja niin unohtaisi, ihan itseluomilta luoduiltaan, ei niin hän tehdä saisi.

Ennenkuin silmät sammuivat minä kerroin oravista, joita eläinten taivaassa haukkua saa ihan kaikista puiston puista - ja sitten se vaipui, vaipui vain ja kuono kylmeni kokonaan, sitä pitelin vieläkin polvellain ja tietenkin myös, sitä sieluaan.