IRC-Galleria

Olen nyt tajunnut, että lukemiseni on jo monta vuotta keskittynyt muiden tulkintoihin. Olivatpa kyseessä sitten tapahtumat taikka ihmiset, olen onnistunut välttämään alkuperäislähteiden lukemisen. Esimerkiksi kun kiinnostuin Debordin filosofiasta, en lukenut hänen kirjojaan, vaan luin muiden selityksiä hänen teksteistään. Tämä auttoi saamaan tarttumapintaa Dn muuten todella vaikeaselkoiseen kirjoitustyyliin, mutta hinta linee ollut liian kova.

Enkö nimittäin annakin muille vallan luoda minun henkilökohtaiset mielipiteeni? Esimerkiksi historiasta lukiessa pitäisi olla paljon enemmän alkuperäislähteitä kuin tutkijoiden (tai herra paratkoon toimittajien) mielipiteitä. Ne ovat toki tutkittuja ja pohjautuvat johonkin faktatietoon, mutta loppupeleissä jokaista ihmistä ohjaa heidän ideologiansa.

JOS historiassa on jokin lopullinen totuus, niin sen selvittämiseksi tarvitaan myös alkuperäislähteiden tutkimista. Asian laita on sama myös kaunokirjallisuudessa, filosofiassa sekä teologiassa. Muutenkin on ainoastaan hyvästä elää omaa elämää tehden omat johtopäätökset ja niiden pohjalta päätökset. Muiden mielipiteillä on toki roolinsa, mutta itsenäinen ihminen tarvitsee itsenäistä ajattelua ollakseen oikeasti yksilö.

Kävinäpä tässä taannoin Vantaan Pitkäjärven lintutornissa pitkästä aikaa tutkailemassa paikallista lintutarjontaa. Torni sijaitsee järven pohjoisrannalla ja sieltä avautuva näkymä on lähinnä kaislikkoa. Jos itse järven selän linnustoa haluaa nähdä, joutuu ottamaan mukaansa kiikarit.

Olin tornissa noin tunnin ajan, jonka aikana kiinnostavimmat näkemäni linnut olivat (kyhmy?)joutsenpari, joidenka päät aina silloin tällöin nousivat kaislikon yläpuolelle. Olivatkohan viimeistelemässä pesimävuottaan? En nähnyt poikasia, mutta ne saattoivat olla kasvillisuuden seassa piilossa.

Näin myös pienehkön haukan melkein 15 minuuttisen metsästysreissun. Se liirteli kaislikon yllä noin kahden metrin korkeudessa, katse tiukasti alaspäin suuntautuneena. Aina silloin tällöin se kävi sukeltamassa katseeni ylettymättömissä, mutta palaten kuitenkin aina takaisin siivilleen. Lopulta se kuitenkin katosi niin pitkäksi aikaa, että sen täytyi löytää jokin syömisen arvoinen saalis. Harmi kun en tätä onnistunut näkemään.

Toinen harmi oli se, etten pystynyt myöskään tunnistamaan sen lajia. Kokonsa ja värityksensä puolesta se saattoi olla hiiri- taikka mehiläishaukka, mutten osaa sanoa tätä varmasti. Olen kuitenkin aika aloitteleva lintuharrastaja vielä.

Loppuhuomiona muuten: tiesittekö, että äsken kuvailemani toiminta ei ole lintubongausta? Bongaus lintuharrastajien kielessä tarkoittaa pelkästään jonkin lintuyksilön löytämistä tarkoituksenmukaisesti. Eli jos kuulisin, että Houtskarin kallioilla asustaa oikein komea merikotka, ja menisin sitä sinne tiirailemaan, olisi tämä toiminta lintubongausta. Se, mitä pitkäjärvellä tein oli "vain" lintuharrastamista.