IRC-Galleria

On se niin, että silloin tällöin jokainen meistä tarvitsee uuden harrastuksen.

Jos se on henkilökohtaisesti tai yhteiskunnallisesti hyödykäs, niin sitä parempi.
Ja onhan se ollut.

Kevyet dyykkauksen kenttäharjoitukset eilistä edeltävän viikon aikana tuottivat kolmisen kiloa porkkanoita, kymmenisen kiiviä, saman verran tomaatteja ja muutaman sitrushedelmän, sekä pari viipaletta leipää. Ja tertullisen banaaneja. Niin ja avokadoja, jotka ovat aina suuri ilonaihe allekirjoittaneelle.

Eilinen sitten räjäytti potin - tavallaan. Kuutisen kreemitäytteistä munkkia, erilaisia viinereitä, munkkeja ja pullia Luoja tietää kuinka monta. Jopa tummaa ja vaaleaa leipää, ja valkosipulivoipatonkia. Sekä paketillinen Salaneuvos-juustoviipaleita. Osa pullasta on edelleen kuin pari tuntia sitten leivottua. Enemmistö tuotteista vaikuttii muovisäkin sisällä omissa pakattuina omiin mustiin pusseihinsa.

Nyt sitten viuhuu veitsi ja täytyy pakastin. Sekä kuumenee uuni, sillä en malta vastustaa kiusausta tehdä myös vähän kanelikorppuja. Ja tunnen ehkä pientä katumusta; mietin iskikö suuruudenhulluus...

Mutta no, suuruudenhulluuskohtauksia varten on pakastin.