IRC-Galleria

Taas on tämäkin päivä mennyt tähtiportteja katsellessa. On se sitten niin epäreilua, ettei joillakin ihmisillä ole mitään tekemistä kesälomalla.

Luojan kiitos kohta on heinäkuu ja voin vihdoinkin ruveta elämään. Nyt tuntuu, että olisin koomassa.

Heinäkuussa vapaus koittaa...

Kesäloma on sieltä syvimmästä paikasta, jonka vaan satun tietämään.

Kesälomat pitäis lailla kieltää. Mä VIHAAN kesälomia, mut vielä enemmän mä VIHAAN just tätä kesälomaa.

Ei pitäisi ikinä ajatella vain menevänsä pikaisesti moikkaamaan isovanhempia.

Ajattelin tänään naiivisti käyväni pikaisella vierailulla mummin luona kertomassa kuulumisia.
Mummin luona juttu luisti ja ennen kuin huomasinkaan olin taksisuharina mummi kyydissä ajelemassa edestakaisin kaupunkia. Tuntui kuin mummi olisi säästänyt kaikki käyntinsä juuri tätä hetkeä varten.

Luojan kiitos viihdyn mummin seurassa hyvin, joten pieni ajelu ei haitannut yhtään. Ja tarjosihan mummi sentään ruoat ja kahvit kaikesta.

Vaikka viettäisi mummin kanssa koko päivän, siltikin tuntuu ettei se riittänyt mihinkään. Jutut jäivät kesken ja ainakin miljoona paikkaa jäi käymättä. Silloin sitä huomaa kuinka aika on rajallista.

Jos saisin viettää tämän päivän uudestaan juuri niin kuin haluaisin, viettäisin sen ihan samalla tavalla mummin kanssa ajellen ja jutellen.

Näin tässä eräänä päivänä Kauneus ja Terveys -lehdessä pirtelöohjeen. Se vaikutti hyvältä ja päätin kokeilla sitä. Laitoin kaikki hyvät ainekset korkeaan ja kapeaan kulhoon, otin survoittimen (tai mikä-lie-nyt-onkaan), laitoin sen kulhoon ja painoin nappia. Jumalauta kaikki oli naamalla ja paidassa. Vähän aikaa vain katsoin tuhoa ympärilläni ennen kuin oikeasti edes tajusin mitä oli tapahtunut. Kyllä kiroilin komeasti siivotessani sitä sotkua ja päätin etten enää koskaan tee pirtelöitä.

Muutama päivä tapahtuneen jälkeen himoitsin viileän hedelmäistä pirtelöä ja mietin miten sen saisin. Kävin kaupassa ruokaostoksilla kun näin vastauksen ongelmaani. Tehosekoitin kannella. Juuri sellainen näpsäkkä, joka oli tarkoitettu erilaisten juomien, kastikkeiden ja pirtelöiden valmistukseen. Eikä se edes ollut kallis. Niinpä päätin hieman tuhlata ja ostin sen. Heti illalla kokeilin sitä ja sain pelkästään tuhoa aikaiseksi. Koko sotku valui terän kohdalta pöydälle ja lattialle. Melkein itku tuli kunnes huomasin jättäneeni tiivisteen laittamatta. Tunsin itseni todella blondiksi (ei millään pahalla blondeja kohtaan).

Kun vihdoinkin sain tiivisteen laitettua ja paikat siivottua, päätin yrittää vielä kerran. Laitoin ihan summassa mansikoita, maitoa, vaniljajäätelöä, banaanin, ananasta, rahkaa, vaniljakastiketta ja hieman mysliä joukkoon. Siitä tuli taivaallista. En ollut koskaan aikaisemmin juonut mitään niin hyvää. Olin todella tyytyväinen ostokseeni ja menin samantien hakemaan internetistä lisää pirtelöohjeita.

Näinkin kuumana päivänä kuin tämä, viileän raikas pirtelö viilensi oloa huomattavasti ja täytti vatsaa sopivasti. Se ei ollut lainkaan liian raskasta, päinvastoin.

Suosittelen muillekin ja jos tiedätte hyviä ohjeita niin kertokaa toki...

Kävin katsomassa asuntoja netistä ja silti väsyin heti. Ei tarvinnut edes persettä nostaa penkistä ja se oli rankkaa.

Onhan se rankkaa jo pelkästään siksi, että vaihtoehtoja on miljoonia. Löysin monia ihania taloja joihin voisin muuttaa. Miten mä osaan ikinä valita?

Myyntiasuntoja löytyi vaikka millaisia, mutta vuokra-asunnot oli jotenkin kiven takana. Tai siis olihan siellä vaikka kuinka paljon niitä, mut ei sellaisia joihin itse voisin muuttaa. Jos nyt rehellinen olen niin oli siellä niitäkin, ne vaan sattuivat olemaan vähän liikaa kukkarolle. Ne mitkä sopivat kukkarolle olivat muuten kamalia. Huoneet olivat pieniä ja ahtaita siisteydestä puhumattakaan. Miten jotkut voivat laittaa sellaisia vuokralle? Mielestäni kenenkään ei pitäisi joutua asumaan sellaisissa läävissä.

Kuten sanoin, rankkaa on tämä elämä...

No huh tätäkin päivää...

Aamulla heräsin seitsemältä, kävin kaupungissa hoitamassa hieman terveyttä ja tulin kotiin.
Luin ja join teetä kahteentoista asti ja sit pesin vähän pyykkiä ja siivosin. Kahdelta lähin kauppaan ja ostin parin päivän ruoat itselleni.

Sit luin yhden kirjan loppuun ja tulin koneelle pelaamaan.

Ja nyt olen niin hemmetin tylsistynyt. Jos ulkona ei satais lunta voisin lähteä ulos kävelylle.

Mun mielestä armeija pitäis kieltää nuorilta miehiltä, jotka on just mennyt naimisiin.
Mitä ne oikein kuvittelee, et me vaimot tehdään sillä aikaa ku miehet on leikkimässä pyssyjen kanssa.

On tämäkin taas...

Päivä alkoi aivan loistavasti. Heräsin aamulla pirteänä ja menin töihin. Siihen se loistava sitten loppuikin. Kun ihmiset käy kaupassa, miten ne yhtäkkiä muuttuu idiooteiksi. Kassahihnalle on pakko laittaa pullonpalautuslaput ja sit ne menee hihnan alle eikä niitä saa kirveelläkään pois. Tai miksi pitää tulla kysymään jotain jos puhun toisen asiakkaan kanssa ja yritän neuvoa häntä. Siihen kassahihnalle ei tarvitse laittaa mitään muuta kuin ne saakelin ostokset.

Monta kertaa tekisi mieli sanoa asiasta, mutta tähän mennessä olen pitänyt suuni kiinni.

Toinen on se saakelin pelikone. Jos et ole 15-vuotias niin onko pakko änkeä siihen ku kuitenkin huudetaan pois siitä tai laitetaan kone kiinni. Ja jos koneessa lukee ALLE 15-VUOTIAS PELAAJA?
se tarkoittaa, että kone on kiinni. Miksi pitää sillon mennä tunkemaan sinne rahaa ku se ei kuitenkaan ota sitä vastaan ja sit tullaan kassalle valittamaan ku on huono kolikko. Eikö se hemmetin järki sano, et kone voisi olla kiinni. Sitä voi pyytää kassaa avaamaan koneen, mut ei, sitä on pakko mennä survomaan kolikoita sinne.

Jos näkee, että kassahenkilöllä on muutakin tekemistä kuin istua tiskin takana, miksi pitää odottaa kassalle tuloa siihen saakka, että kassa lähtee tekemään muuta. Eli meillä kassoilla on yleensä kuorman purkamista samalla tai muuta vastaavaa. Jos asiakas tulee kassalle niin tottakai otamme hänet vastaan. Yleensä käy vaan niin, et juuri kun lähdet siitä eikä ketään näytä sillä hetkellä olevan tulossa, olet ehtinyt nousta tuolista ja ottaa tavaran käteen ku joku on taas kassalla odottamassa palvelua. Ihmiset vois vähän seurata tilannetta ja tulla silloin ku kassa on jo siinä, eikä vasta sitten ku ollaan ehditty nousemaan tuolista ja otettu tavara jo käteen. Se turhauttaa helv*tisti.

Toivon, että kaikki lukevat tämän ja oppivat siitä jotain.

Mulle ainakin tuli parempi mieli ku sain purkaa kaiken pois.
Päivä parani yllättävästi.

Päivä? - Perjantai 1.9.2006

Mitä olet tehnyt tänään? - Ollut kavereiden kanssa ja käynyt koulussa

Kello? - 20.04

Rakkaasi? - Tomi

Ensimmäinen rakkautesi? - Jesse

Mitä muuttaisit elämässäsi? - En mitään

Mitä toivot tulevaisuudelta? - Lapsia

Missä haluat mennä naimisiin? - Olisin halunnut mennä keskellä järveä keskellä yötä täyden kuun alla

Ensisuudelmasi? - Marko päiväkodissa

Ensi-ihastuksesi? - Jalli ekalla luokalla

Kolme suurinta suruasi? - 1. Pappa, 2. Jesse, 3. Misu

Kolme suurinta iloasi? - 1. Tomi, 2. Heini, 3. Elämä itsessään

Missä asut? - Kolmiossa Muijalassa

Kenen kanssa asut? - Mieheni, kahden kissani ja gekon kanssa

Mihin haluat häämatkalle? - Irlantiin

Minkä luonteenpiirteen poistaisit/lisäisit itsessäsi? - Poistaisin tyhmyyden ja lisäisin fiksuuden

Haluatko lisää kysymyksiä? - Mikä ettei

Toisin sanoen saa kysyä lisää jos vaan keksii.
Yritän vastata rehellisesti jos uskallan. Tuossa oli hieman alkua ystäviltä.

Ei tänään ollutkaan niin huono päivä kuin luulin. Oli itse asiassa ihan mukava päivä.

Sain uudesta työpaikasta työvuoroja ja vanhasta sain lisää vuoroja.

Olin ahkera ja siivosin jääkaapin. Sitten kävin kaupassa ostamassa sinne hieman täytettä.

Olen todella huono pitämään päiväkirjaa, mutta tämä tuntuu ihan kivalta. En vain koskaan tiedä mitä kirjoittaisin. Mikä on aika outoa, koska yleensä pysty kirjoittamaan kaikkea mahdollista minne vaan ja missä vaan.

Poikkeus tietenkin vahvistaa säännön.

Outoa...

Olen ollut ahkera koko päivän. Vaikka olenkin sairaslomalla, olen rauhallisesti siivonnut. Sain keittiön aika kivaan kuntoon ja pyykkiä olen pessyt ja silittänyt. Olen ollut jopa niin ahkera, että sain poltettua sulakkeen. Onneksi meillä oli varasulakkeita ja sain vaihdettua sen.

En siis ole laiskotellut ollenkaan tänään. Eikä päätä ole särkenyt lainkaan.

Tämä päivä on ollut kerrassaan loistava. Olo on älyttömän hyvä.

Usko tai älä, huomenna on taas huono päivä.