IRC-Galleria

mä toivoin toisin. mut
mä oon sanottavani nyt
sanonut. voit poistua,
kävellä pois.. pois mun
elämästä.. mutta mene
sitten kokonaan, äläkä
palaa. sillä mä rakastin
sua. sä särjit mun sydämen.
näytös on ohi. poistu jo?

01. Kuka olet?
02. Olemmeko ystäviä?
03. Koska ja miten tapasimme?
04. Oletko ihastunut minuun?
05. Pussaisitko minua?
06. Anna minulle lempinimi, ja kerro miksi valitsit juuri sen?
07. Kuvaile minua yhdellä sanalla
08. Mikä oli ensivaikutelmasi minusta?
09. Oletko edelleen samaa mieltä?
10. Mikä muistuttaa sinua minusta?
11. Jos voisit antaa minulle mitä tahansa, mitä se olisi?
12. Miten hyvin tunnet minut?
13. Koska näimme viimeksi?
14. Halusitko joskus kertoa minulle jotain, mitä et ole pystynyt kertomaan?
15. Aioitko pistää tämän blogiisi ja katsoa, mitä minä kertoisin sinusta?

Mult jäi niin paljon asioita sanomatta sulle. Niin paljon jäin katumaan sanoja, joita sulle sanoin. Ja asioita, joita sulle tein. Oon niin paljon velkaa, et en tiedä miten pystyisin joskus kaiken maksamaan. Kaiken pahan korvaamaan hyvällä. Pahasta hyväksi muuttumaan. Olis niin paljon anteekspyydettävää. Niin paljon pahaa oloo, et oon tullu epätoivoseks. Miks musta tuli tälläinen? Miksei musta tullut hyvää? Mä haluaisin olla hyvä. Saada onnen ja antaa onnen. Mutta mä ja mun elämä ollaan sekaisin. Mä ja mun elämä ollaan ruma ja paha. Mä yritin, mutta en mä osannut olla parempi.

Mä olen se joka ei onnistunut. Se joka epäonnistui.

Anna anteeks?

Mut mä oon pahoillani. <|3

Ihmiset tuomitaan vain tekojensa perusteella. Muuten me ollaan kaikki samanlaisia. Ihmisiä vaan. Sä tuomitsit mut väärin. Sä tuomitsit mut kuolemaan. Täysin jonkun muun, kun mun tekojen perusteella. Sulla on varmaan nyt hyvä olla. Sait mut pelkäämään. Henkeni edestä. Sä toimit sun vallalla, voimalla ja maineella. Sulla on sitä. Mutta sä käytät sitä väärin. Sä olet häpäissyt itses. Äitis häpeäs, jos tietäis.

Mutta mä haluan kertoa sulle, mun uskosta parempaan. Mä tuomitsen nyt sut.

Alimpaan helvettiin.

Hetki vain aikaa saatiin. Ne hetket oli iso asia mun elämäs. En muista pahal, vaan hyväl. Ne hetket on mun mieles koko ajan, ikävä ja tuska viiltää. Mut taas ku nähään, hymyillään. Näin vaan käy, ei näille voi mitään. Sä olit kai Montaque, mut Juliaksi kastettiin.

Sun kanssas mus herää niin monii tunteit. Viha ja rakkaus. Ne kulkee käsi kädessä.

Sun kanssas rakkaus työntää eteenpäin ja antaa voimia huomiseen. Viha kaataa maahan ja sitten se vielä potkii perään.

Jos voisin, tekisin toisin. En pysähtyis sun kohdalla, katsoisin sua ja jatkaisin matkaa. Matkalla päämäärääni, miettisin millaista olisi ollut olla sun kanssas, katuisin etten pysähtynyt. Mutta mä en olis särkenyt sydäntäni. Sitä haurainta asiaa itsessäni. Mut nyt se on revitty rikki.

Ja kuka sen muka korjais?

Ensirakkaus, se tekee kipeetä. Repii jopa rikki. Pistää aivan palasiks ja hajottaa täysin. Joskus tuhoaa pienen ihmisen. Repii koko maailman palasiksi. Tekee elämästä mustaa. Jos vain olisi mustaa tummempaa väriä, olisi se minun värini nyt.

Sinä tulit, ja sitten menit. Rakkaus tuli, ja jäi luokseni pysyvästi. Sinä vain katosit yöhön tummaan. Jättäen jälkesi minuun. Sain muutaman arvenkin, niin pahasti se viilsi.

Mutta rakkaus on ja pysyy. Ei se katoa, vaikka toivoinkin se katoavan.

Oon niin pettyny, et pettymys ei päästä mua pois. Oon pettyny elämään, oon pettyny ystäviin. Mut ennen kaikkee itseeni. Oon käyttäny niin paljon aikaa vihaamiseen. Silti koittanu rakastaa. En usko, että enää voin edes osaa rakastaa. Mä en päästä sua koskaan lähelle, en anna sun koskaan rakastaa mua. En koskaan anna sun välittää, en koskaan anna sun auttaa. Mutten myöskään satuttaa. Mä vien tän jutun yksin loppuun. Mä katoon. Osa must on jo kuollu. Mä vaan odotan. Odotan, et kuolen kokonaan. Ainoo mitä mä rukoilen Luoja sulta enää, päästä mut pois?

Hirveen kiva ku mulla on synttärit tänää eikä kukaa mua oo onnitellu!!!!!!! siis tääl galtsus, ni et kiitti!!