IRC-Galleria

OhTorstai 23.08.2007 03:23

Pääsin leikkimään prinsessaa kun minua kannettiin käsivarsilla. Minua, joka ei pitkään aikaan ole paininut höyhensarjassa, kannettiin kevyesti hymyssäsuin. Mieletön fiilis. Luulen, etteivät ihmiset kamppailisi laihduttamisen kanssa niin paljon, jos niitä vain kannettaisiin käsivarsilla tarpeeksi usein. Myöhemmin peilailin itseäni salaa saunan lasiovesta. Pyörin ja katselin. Lopulta hymyilin itselleni ja iskin silmää.
Olen paras minä mitä ikinä on ollut. Hitot siitä, että lantiolle on tullut muutama kilo, että pyykkilauta onkin pieni kumpu, ettei pohkeeni vieläkään mielestäni ole sopusuhtaiset reisieni kanssa saatika että olisin ihan kokonaan sujut rintojeni kanssa. Pah! Minun kiloni ja muotoni ovat juuri hyvät minulle, eikä kukaan tai mikään saa minua olemaan pitämättä niistä. Kelpaan itselleni näin vallan mainiosti.

Vielä yksi pala suklaakakkua, kiitos.

Pieniä suuria asioita.
En vielä tiedä mihin ne johtavat, nautin matkasta.

Kyllä, osui ja upposi minuunkin.Maanantai 20.08.2007 20:26

We grow a little every day
And now I'm grown and I look like you
Like a voice that fills out the room
How do you know when you've grown up?
When you tie yourself down and give yourself up.

Speak while your lips are trembling
Talk to me when I'm listening
Finally someone said something good
Because we're leaving nothing
But moments of belonging
Finally someone said something good

Disneylanf After Dark - Something Good

[Ei aihetta]Maanantai 13.08.2007 01:26

Mä olen tulossa kipeäksi.
Tämän illan tehnyt hidasta kuolemaa, hyvä kun henki kulkee.
Siispä sopiva hetki illan viimeiselle tupakalle ja nukkumaan.
Aamulla taas neljältä pystyyn.

Kill, Fuck, DieKeskiviikko 08.08.2007 01:22

[Ei aihetta]Lauantai 21.07.2007 00:30

Ha!

Neiti aloitti loppukesän virallistetun sinkkuilun skumpalla ja ihanalla seuralla sekä hyvällä ruoalla. Ehkä palaamme jopa takaisin baarielämään syötyämme.

Vaikka sataa, on hilpeä olo.

Tykkään elämästä näin.

[Ei aihetta]Keskiviikko 18.07.2007 09:51

Ainoa asia ihmisen elämässä joka johtaa vääjäämättä kuolemaan on syntymä.
Mitäs tässä sitten ilmaston lämpenemisestä huolestumaan..

Riga PrideMaanantai 04.06.2007 11:15

Oli mukavaa. Jalat ovat aivan poikki, rakoilla ja aristavat.
Väsyttää, mutta oli silti mukavaa käydä. Lähinnä harmittaa ajan vähyys,
olisin viihtynyt pidempään.

http://www.qx.se/nyheter/artikel.php?artikelid=5197

Jei!Perjantai 01.06.2007 13:07

Tunnustuspalkinto

Haagan koulutusyksikön opiskelija Heidi
on saanut YIT Teollisuus - ja verkkopalvelut Oy:n
lahjoittamana tuhat (1000) euroa tunnustuspalkintona
hyvin suoritetusta työssäoppimisjaksosta.

KiitosKeskiviikko 30.05.2007 10:00

Syntymäpäivä oli ja meni Pärnussa - rakastuin kaupunkiin. Kiitos kaikille muistaneille <3

SuruTorstai 03.05.2007 02:56

Jo työntäessäni kissojani puolentoista kilometrin päähän itkin. Itkin koska tiesin kopasta katsovan kaksi paria silmiä jotka ovat minulle niin kovin tärkeitä. Parit silmiä joiden takia olen itse ollut syömättä, joiden takia olen maksanut puolikasta vuokraa ollessani itse kuitenkin asunnoton, joiden takia olen herännyt keskellä yötä vain hakeakseni ne sinne missä itse olen ollut kun kaikki ei ole ollut hyvin, joiden takia olen ollut valmis uhraamaan kaiken muun. Ja samaiset silmät minä äsken vein pois.

Olkoonkin, että uskon niiden olevan nyt hyvässä kodissa jossa niille on paljon aikaa, aikaa jota ne tarvitsevat. Ne saavat hellyyttä ja huomiota myös niinä hetkinä kun minä en ole voinut sitä tarjota.

Istuin muiden olohuoneessa ja seurasin rakkaitani. Kuinka ne haistelivat ja tutkivat kaikkea uutta tietämättä jäävänsä sinne. Etten enää tulisi hakemaan vaan jättäisin ne sinne. Ja voi miten pahalta tuntuu. En olisi halunnut nousta eikä kukaan tehnytkään elettä sen suhteen että niin pitäisi tehdä. Mutta tiesin sen olevan pakko. Vielä eteisestä tulin takaisin ja suukotin kumpaakin.

Kuinka monta itkua olen itkenyt niiden turkkiin, kuinka monta kertaa kyyneleet on nuoltu pois.

Itkin matkan takaisin. Itkin ääneen ja kävelin sen enempää eteeni katsomatta. Kuinka lohduttomalta tuntui työntää tyhjää koppaa kohti kotia. Miten painavilta jalat tuntuivat ja kuinka tuuli pystyikin puhaltamaan niin syvälle kylmettäen sisältä asti. Paleli niin kovin.

Nyt kukaan ei puske jalkojani vasten ja pyri syliini. En muista milloin olisin kirjoittanut entryä kotona ilman kissaa sylissäni. Enkä muista milloin olisin itkenyt ilman kissan kieltä poskellani. Kun Ruupert on Vallilassa, on niin kovin tyhjää.

Olen niin kovin yksin.