IRC-Galleria

siskon naama on kuin ois ajettu panssarivaunulla yli ja sitä ennen kynnetty hehtaari perunapeltoa nenällä.

Ja kaikki tämä vain siksi, että maailmassa on ihmisiä, joiden elämä pyörii pientä piiriä oman navan ympärillä. Ihmisiä, jotka eivät ymmärrä mitä tekevät. Kaikkia ei tietysti ei ole muistettu sinä päivänä tasapuolisesti, kun Luojamme jakoi älyä. Annettakoon se heille anteeksi.

Joskus vain en lakkaa hämmästelemästä, miten joku pystyy valehtelemaan kirkkain silmin puhtoisella mielellä suoraan päin otsikkoa. Ja en lakkaa hämmästelemästä myöskään sitä, miten se joku luulee vielä toisten uskovan ja kuittaavan kaiken olankohautuksella. Se se vasta ylenpalttista hölmöyttä on.

Osaan lukea ihmisiä, nähdä silmistä sisälle sieluun ja tiedän sanontojen tarkoitusperät. En ole niin torvi, kuin annan ymmärtää. Osaan laskea yhteen yksi plus yksi, vaikka vaativammat logaritmit tuottavatkin ongelmia.

Maailma pyörii ja kulkee rataansa. Ja koska kivi vierii ja pienempi kivi tönii matkalla alas isompaa ja taas isompaa, saa se aikaan sellaisen kivivyöryn, jota ei ensimmäisen kiven heittäjä ehkä ajatellutkaan saaneensa aikaan. Kahden välisistä asioista kärsii kolmas, pieni taimi, sitten neljäs ulkopuolinen, sitten viides, koko perhe, sitten koko suku, kaksi sukua.

Mutta minne helvettiin se loppujen lopuksi on menossa, jos kaikki tuijottavat sitä omaa napanuoran tynkäänsä?

Jaksan loputtomiin aina ymmärtää, eikä tuomitseminen ole oikeaa alaani.
Mutta ei ole oikein työntää jalkaansa sellaisen oven väliin, minne se ei kuulu. Eikä mitään muutakaan sellaista sinne, minne se ei kuulu.

Joskus askelluksen lakkaaminen ja hetken paikallaan seisahtaminen tekee hyvää itse kullekin.