Yhä se tuli, mennen ohi
Yhteenpunotut palaset nostivat auringon
Ja huijasivat minua uudella päivällä
Koputtava viesti vaati henkeäni
Sinetöin loitsun luisen kehoni
Multaa iholle, sukuni seuraava
Tunkkainen ilma tarrasi, varasti sanat
Ja tervehti minua sihauksella
Tämä on anteeksianto, joten tiedän
Kun syntini hyvitän, suljen kannen.
Liukertelen luoksesi ja olen kuolemaisillani
Löydän luottamuksen vihasta
Valkoista yllään vuokseni
Tunteettoman näköisinä
Taon itseni uniisi
Ja täällä olen elämäsi
Pyöveli hapuilee välineitään
Minä tulen luoksesi
Silmukka on sidottu
Mutinaa yleisössä
Työntyen minne vain, paitsi tänne
Viittaan kääriytyy huokaukset
Kun karu kosketus toi minut takaisin
Ja viimeinen asia jonka näin on yhä täällä
Säteillen aivan takanani.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Tähän se sitten päättyy, käännöstyö Still Life- albumin osalta. Valittaa saa. :P
Uusimmat blogimerkinnät
- Mietelause: 13.10.
- Simputuksesta ja hajotuksesta... 13.10.
- Väre 30.06.
- Succubus 20.03.
- A Melody Through The Fog 31.01.
- Now Playing: "Polly - Rattikelkkailu tal... 25.01.
- Bondage 08.01.
- Kreationismi-Evolutionismi 29.11.
- Ontot vuodet 23.07.
- Kuljen Vierelläsi 23.07.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (1)
- ▶ 2008 (8)
-
▼
2007 (19)
- ▶ joulukuu 2007 (2)
- ▶ marraskuu 2007 (1)
- ▶ heinäkuu 2007 (4)
- ▶ kesäkuu 2007 (1)
- ▶ toukokuu 2007 (3)
- ▶ huhtikuu 2007 (5)
- ▶ maaliskuu 2007 (3)
- ▶ 2006 (14)