IRC-Galleria

< wiimu sanoo:
ihan kiva........

< wiimu sanoo:
painoin vahingosa jotaki nappulaa nii eiköhä pölähä semmonen sivu vastaan missä lukkee mun pään kokosilla kirjaimilla että Ota haaste vastaan - tule laihtumaan! -MAMMADIEETTI

< wiimu sanoo:
ois tuon voinu nätimminki ilmottaa......

SINUSTA
Syötkö mieluummin suklaata vai lakritsia? *Suklaa
Aterioitko usein pikaruokaravintoloissa? *Enpäs mielestäni kovin usein
Oletko aggressiivinen ollessasi tietokoneella? *Joo, aina
Otatko itsestäsi kuvia kameralla? *Sama ottaa?
Mitä mieltä olet siitä, kun joku ottaa itsestään kuvia kameralla? *Mulle on aivan sama :D
Omistatko lemmikkejä? *On täällä näköjään joku koira ja näköjään joku kissa
Saatko hiuksesi helposti sellaisiksi kun ne haluatkin? *Juu, yleensä kai

SINUN YSTÄVÄSI
Tekstaatko paljon ystäviesi kanssa? *Tekstaaminen on boring
Soitatko ehkä mielummin? *Kyl
Onko sinulla ylipäätään ystäviä? *On mulla Oulun suunnalla, täällä ei nyt niin paljoa :(
Kuinka kauan olet tuntenut läheisimmän ystäväsi? *Ei mulla ole vain yhtä lähimmäistä ystävää.
Entä kuinka kauan olet tuntenut ystäväsi, jonka olet tuntenut pisimpään? *Hmm, muistaakseni jostain ala-asteen kolmannelta luokalta.
Voisitko lajitella ystäväsi paremmuusjärjestykseen? *En
Onko sinulla ja parhaalla ystävälläsi eri porukat joissa liikutte? *Liikun nykyään suht eri porukoissa kuin mun ystävät :D

SINÄ & RAKKAUS
Rakastatko perheenjäseniäsi? *Aina ja ikuisesti <3
Entä oletko koskaan ollut OIKEASTI rakastunut? *Kyllä
Oletko nyt? *MMMMM joo <3
Onko joku särkenyt sydämesi? *On
Oletko kertonut tunteistasi ihastuksellesi ikinä? *Jjoo
Onko sinut torjuttu kun olet kertonut tunteistasi? *On
Liittyykö suurin haaveesi jonkun ihmisen rakastamiseen? *Hmm, ei

SINÄ & MUSIIKKI
Mielipiteesi Euroviisuista? *Aika neutraalia
Kuinka paljon tilaa on mp3:ssasi jos sellaista on? *Ahhah, en muista, tosi vähän :D
Miltä vuosiluvulta on lempiartistisi? *Mpphjh, emmä tiä
Auttaako musiikki oikeasti sydänsuruihin? *Njaa, ehkä enemmänkin vihaan
Listaapa suosikkiartistejasi/bändejä *G

SINÄ & SEKALAISET
Onko jokin ei-niin-mukava ihminen halunnut tehdä tuttavuutta kanssasi? *On :D
Torjuitko hänet vai teeskentelitkö mukavaa? *Yritin nauraa sellaista ärsyttävän epäystävällistä naurua joka asiaan mitä hän sanoi.
Oletkos urheillut paljon kesälomalla? *Tosi paljon, urheilulajista ei sitten puhuta ;)
Pitääkö uuden vuoden lupauksesi? *Äh, mitähän mä edes lupasin? :D
Oletko suudellut vastakkaista sukupuolta? *Jjoo
Entä samaa sukupuolta? *Jjoo
Oletko ujo ? *En taida todellakaan olla :D
Tunnetko Anna -nimisen ihmisen? *Njuu
Mitä mieltä olet hänestä? *Jees tyyppi :)
Miten lähellä sydäntäsi eläimet ovat? *Veri, veri klous
Katsotko Serranon perhettä? *Jos satun siihen aikaan telkun ääreen
Mitä lukee kolmannessa saapuneessa tekstiviestissäsi? "Huomenta baby <3 ;>"
Nukuitko viimeviikonloppuna omassa sängyssä, jos et missä sitten? *Kyllä minä ihan omassa sängyssäni nukuin :D
Ärsyttääkö joku asia/ihminen? Mikä/kuka ja miksi? *Jep, aika monikin, mutta jos en sano mitään niin kukaan ei oo kiukkuinen :D
Jutteletko kenellekään? *Joskus välillä juttelen, mutta jos nyt tällä hetkellä mietitään, niin eipä mulla kauhiasti suu käy.
Montako paitaa sinulla on päälläsi nyt? *None :'D
Koska viimeksi ilmaisit tunteesi jollekin ja miten? *Hmmm, minähän ilmaisen tässä kämpässä vihantunteeni 24/7, joten se on normia, mutta kaipa eilen murulle lässyttelin rakkaudentunnustuksia <3
Kuinka pitkän matkan olet juossut pysähtymättä? *Metrin? No ei, emmä tiedä.
Onko sinulla lemmikkiä? *Ei vissii tullu selväksi :(
Oletko henkisesti vahva? *TOD :D

Mun vaatteille naurettiin tänään. :( Jarno pisti pyykkiä kuivumaan ja sit tuli mun sukka vastaan niin Jarno sanoi; "Tää on vissiin sun sukka, eikä mun, ku tää on niin pieni". Tommikin kävi nauramassa mun sukalle. :( Sitten tuli mun paita vastaan ja Jarno taas kommentoi mulle; "Kun tulee joku suht keskikokoinen vaatekappale vastaan, niin se on joko sun paita tai mun bokserit".

HAHAHAHA!

Muoksmuoks, ne muuten vielä vertaili mun toppia ja Jarpen boksuja.

Mikä on itsetunnon huippu? - Hyttynen kelluu Thames -joessa selällään jorma ojossa ja Lontoon kohdalla huutaa: NOSTAKAA SILLAT YLÖS!

Mä en katsele vasemmalle.
Mä en katsele oikealle,
katselen eteenpäin,
täysillä eteenpäin!
Taisi heiketä verbaliikka
käytössä parempi taktiikka:
nyrkillä hallinta,
voimalla hallinta!

Mä haistan jo vihan, nyt pelottaa ihan
ja epäilen sua, kun epäilet mua.
Jos odotan vähän, niin mätänen tähän.
Mä jätän sut pitkästymään.

Saanko tarjota yhden vinkin?
Mua on kohdeltu paremminkin!
Ehkä sä loukkaannut, nytkö sä loukkaannut.
Nimität mua hirviöksi,
silti kelpaisi kyllä seksi.
Miksi se naurattaa?
Ehkä se on hauskaa.

Mä haistan jo vihan, nyt pelottaa ihan
ja epäilen sua, kun epäilet mua.
Jos odotan vähän, niin mätänen tähän.
Mä jätän sut pitkästymään.

Olen tippunut korkealta niin..
Syöksynyt kuin
olisi kaulassa ollut sileää
parikin harmaata myllynkiveä.
Olen palvellut heitä
jotka mua sylkevät
kuin olisin alhainen, halpa tavara.
Madellut
kuin vain voi nöyrä madella.
Oi, noussut taas uudestaan

Kolkko, nimetön, kylmä hämärä
meitä kuristaa ilman käsiä.
Miten oisin voinut pettää sinua
näkyvistä et päästänyt minua.
Sekoat, kun yrität mut omistaa,
sekoat ja haluaisit ravistaa.
Repisit sieluni irti kodistaan
haluat itsesi sillä koristaa.
Sanot, että minussa on sisällä
satojen ihmisten mennyt elämä,
elävä kuollut ja kuollut elävä.
Elämä, on, minussa on elämä.
Vika on tietenkin aina minussa,
minulla ei ole lainkaan tapoja,
nahan alla kihisee vain rumia
torakanalkuja, käärmeenmunia.

Liekki suutelee jalkapohjaa
sitä palvelen, se mua ohjaa
täysillä eteenpäin, täysillä eteenpäin!
Silloin kun tuli selkää nuolee,
niin on juostava, muuten kuolee.
Jonnekin taakse jäät, sinne sä taakse jäät.

Mä säälin jo valmiiksi seuraavaa raukkaa
jonka elämänhalun aiot lamauttaa.
Jos odotan vähän, niin mätänen tähän.
Mä jätän sut pitkästymään.

Sekoat, kun yrität mut omistaa,
sekoat ja haluaisit ravistaa.
Repisit sieluni irti kodistaan
haluat itsesi sillä koristaa.
Sanot, että minussa on sisällä
satojen ihmisten mennyt elämä,
elävä kuollut ja kuollut elävä.
Elämä, on, minussa on elämä.
Vika on tietenkin aina minussa,
minulla ei ole lainkaan tapoja,
nahan alla kihisee vain rumia
torakanalkuja, käärmeenmunia,
matoja ja piruja ja matoja.

> Eeva: Voi ei, tässä tuulilasissa on taas
> tällanen lappu. Tämä on jo kolmas tänään.

> Maisa: Ne on jotain joutavia mainoksia.
> Pistetään se tuohon viereiseen autoon.

> Eeva: Laita nää loputkin laput siihen, niin mä
> pääsen niistä eroon. Sitten lähetään, tytöt. Oops,
> mikäs siellä rysähti?

> Paula: Mä luulen, että sä peruutit tohon takana
> olevaan autoon. Siinä peruutuspeilissä on varmaan
> jotain vikaa. Mulla oli ihan sama juttu viime
> vuonna

> Eeva: Hyvä että se selvis. Mä oon ihmetelly,
> miks mulle käy joka kerta Prisman parkkipaikalla
> tälleen. Huomenna mä otan peilin mukaan ja vien
> sen huoltoon.

> Maisa: Ota samalla öljytikku mukaan ja vaihda se
> uuteen.

> Eeva: Minkä takia? En mä ole ikinä tullut
> ajatelleeksi, että se pitäis vaihtaa.

> Maisa: No sen verran mäkin tiedän autoista!
> Öljytikut kuluu nopeesti. Ne ei sitten enää yletä
> öljyyn ja sä et tiedä, miten paljon sitä on.

> Paula: Kyllä autot on sitten hankalia
> kapistuksia. Mutta mä oon kyllä edistyny kovasti
> niiden kanssa. Mä saan meidän mersun ajetuksi
> talliin jo melkein kokonaan.

> Eeva: Hitsi, nyt rupee satamaan lunta!
> Lumisateessa on tylsää ajaa. Ja tässä autossa ei
> kuulemma pala edes jarruvalot.

> Maisa: Sun pitää ostaa ens kerralla punaista
> öljyä. Sitten näkyy jarruvalot ja vilkut paremmin.

> Paula: Aatu sanoo mulle aina, että jos
> lumisateessa ei nää ajaa, niin on parasta seurata
> lumiauraa. Sitten kerran mä aloinkin seurata yhtä
> lumiauraa, kun pyrytti niin sakeesti. Mä seurasin
> sitä varmaan tunnin verran, kun se sit pysähty ja
> se kuski tuli kysyyn, et mikä mulla oli hätänä. Se
> oli saanu aurattua Citymarketin parkkipaikan ja
> oli sit menossa Prisman parkkipaikalle. Oli se
> hyvä, et mä sain selville, missä mä oon.

> Maisa: Toi on muuten hyvä neuvo.

> Paula: Prismasta puheen ollen mä kävin eilen
> siellä etsimässä Aatulle synttärilahjaa. Se
> haluais sellaset autoilijan hanskat. Myyjä kysy,
> mikä Aatun numero on ja onneks mä muistin, että se
> on HFK-766. Mutta kyllä oli surkee valikoima, kun
> en mä sit kuitenkaan löytänyt oikeeta kokoo.

> Eeva: Kauheeta, hiljennä vähän! Nyt oltiin
> vähällä ajaa tuon rekan kylkeen!

> Maisa: Eeva, sinähän olet itse ajamassa!

> Eeva: Ai niin olenkin! Miten mä en yhtään
> huomannut! Tossa on muuten poliisi. Kai mun pitää
> pysähtyä.

> (Blondi)Poliisi: Jaaha päivää, saiskos sitten
> ajokortin ja rekisteriotteen.

> Eeva: Mikä se sellanen kortti on? Täällä olis
> kirjastokortti, pankkikortti, synttärikortti
> (Paulalle) sulta ja Aatulta?

> Poliisi: Se on kortti, josta löytyy sun kuvasi.

> Eeva: Tässä on mun kuva (antaa peilin).

> Poliisi: Ai anteeksi! Olisitte heti sanonut,
> että olette poliisi, niin en olisi pysäyttänyt
> teitä! Hyvää matkaa!
> Eeva: Kiitos samoin! Olipa mukava poliisi!

>Paula: Mullekin sattui viime viikolla tosi
> ihanat poliisit. Ne pysäytti mut ja sanoi, että ne
> kuvasivat minut kun ajoin ylinopeutta.No mä
> tietysti pyysin, että ne lähettäis mullekin niitä
> kuvia, jos ne onnistuis. Ja ne kirjoittikin heti
> mulle laskun mukaan.

Tämä asia painetaan sitten villasella. Villasella painetaan. Sormien läpi katsotaan sitä sitten. Koirana veräjästä pääsen minä sitten tästä. Veräjästä singahtaa koira, villasella painettu koira. Sormien läpi näkee sen villasella painetun koiran kun se menee sieltä veräjästä. Villakoira menee, sen näkee sitten silmällä siitä.....
EI NÄÄKÄÄN LÄÄKKEET TOIMI!

Yhtä toivon enemmän kuin muuta.
Paljon sen vuoksi antaisin,
että tuntisit oikeesti
miten paljon sä haavoitit.
Ja miten kerran toisensa
jälkeen se kaikki uudestaan nöyryytti.
Älä väitä ettei oo sulla muka muistoo.
Vai pidätsä mua tyhmänä,
jolla ei ole väliä?
Itsetäänselvyytenä, lastenpalapelinä?

refrain:
Pokkaa sul on ainakin, se on käynyt selväksi.
Liikaa oot sen varjolla,
jo varastanut anteeksi.
Mistä sait sen käsityksen,
et noin voi tehdä toisille?
Mut se mun täytyy kyllä myöntää,
sul on pokkaa ainakin.

Mä en tahtois kantaa turhaa kuormaa.
Varsinkaan kun se mitään muuta ei.
Mut tekisitkö sä uudestaan saman,
jos saisit valita?
Onko sussa jäljellä,
palaakaan inhimillisyydestä?

refrain

Joo mä tiedän mitä tunnen,
mutten koskaan sitä ääneen sano en.
Mä pelkään että joskus peilistä
katsoo sun kaltainen.
Mä en suutu enkä raivoo, enkä huuda,
siihen suostu enää en.
Yksi ainoo katse jota et ymmärrä kuitenkaan,

Kertoo enemmän kuin kaikki sanat yhteensä.
Siitä mitä tapahtuu syvällä mun sisällä
ja siitä mikä odottaa vielä sitä hetkeä,
kun on vapaa kaikesta mitä kannan mukana.
Tiedän kuka sinä oot, mut onko sulla hajua,
siitä mihin päässyt oon ilman sinun apua?
Oikeastaan minun pitäisi kai kiittää sinua,
avasit mun silmät, enkä usko enää satuja.

Hän hymyili taas sitä hymyä, jonka hän väläytti joka kerta kasvoilleen saapuessaan miehen eteen. Siro käsi ojensi pankkikortin, jolla hän maksoi ostoksensa. Aina samat ostokset, joka viikko. Sen mies muisti. Hän muisti mehupurkin merkin, hän muisti ananaspurkkien määrän. Hän muisti jopa tupakka-askin merkin ja värin. Mies aina miettikin, miksi niin kaunis nainen pystyi tuhoamaan itseään sillä tavoin, tupakoimalla. Nainen oli kaunis, niin kaunis, ettei mies koskaan saanut sanotuksi kuin "Noin, olkaa hyvä" tai "Näkemiin". Ei koskaan numeronpyytämistä, ei mitään niin hienoa hymyä. Mies oli toivoton, sillä juuri tuo nainen teki hänet hulluksi. Hän vain katsoi, kun nainen katosi ovesta ulos siroin askelin, kauppakassi kädessään, hiukset hulmuten. Niin, ne pitkät, ruskeat hiukset ja ne suuret, ihanat silmät. Ja ne huulet.. Niitä ajatellessaan mies ei voinut kuin huokaista. Ne huulet olivat niin täydelliset.

Illat mies suunnitteli, kuinka hän rohkaisi itsensä ja pyytäisi naisen ulos. Hän syyti aiemmat perumisensa sen piikkiin, että jonossa oli aina muitakin asiakkaita. Hän mietti keinoja, millä saisi naisen numeron. Tai millä hän saisi naisen kanssaan leffaan taikka kahville. Tai vaikka molemmille! Viikon mies aina odotti ja odotti, kunnes nainen saapui kauppaan, teki ostokset ja tuli kassalle se lumoava hymy kasvoillaan. Mies aukaisi suunsa kysyäkseen, mutta sanat katosivat jonnekin ja kysymys jäi taas kysymättä. Ja nainen lähti taas...

<

Nainen mietti itsekseen, miksei koskaan saanut kysyttyä siltä suloiselta kassalla istuvalta mieheltä numeroa. Tai miksei pyytänyt häntä vaikka leffaan! Olihan sekin tyhjää parempi ja hyvällä tuurilla se olisi poikinut lisää tapaamisia. Hän yritti hymyillä ja näyttää kiinnostuksensa, mutta mies ei sitä ilmeisesti huomannut, tai ei halunnut huomata. Miksi miehen täytyi aina vain sanoa "Noin, olkaa hyvä" ja "Näkemiin"? Miksei koskaan numeronpyytämistä, eikä koskaan mitään poikkeavaa hymyä. Kaikillehan hän hymyili, asiakkailleen. Sekin vaikutti vain pakotetulta hymyltä. Nainen ei voinut kuin ajatella miehen leveitä hartioita ja niitä ruskeita silmiä, joiden kanssa hän näytti lähinnä suloiselta koiranpennulta. Ja kuka nyt koiranpentuja vastustaisi?

Nainenhan olisi voinut käydä useamminkin kaupassa, muttei hän uskaltanut. Ehkä mies olisi ajuatellut tilanteet kiusallisiksi, kun nainen ravaisi jatkuvasti kyseisessä kaupassa. Hän pelkäsi niin kovasti, että saisi siipeensä, kun mies ilmoittaisikin, ettei häntä kiinnosta moinen nainen. Niinhän voisi käydä, tai ehkä suurella todennäköisyydellä kävisikin. Nainen mietti illat mikä olisi sopivin tapa kysyä, nolaamatta itseään kuitenkaan täysin. Hän teki suunnitelmat, jotka kuitenkin epäonnistuivat, kun naisen uskallus heikkeni kun hän meni kohti kassaa.

<

Joka viikko kummankin uskallus petti kerta toisensa jälkeen. Niinpä he vain vaihtoivat katseita, joita kumpikaan ei uskonut sen erityisemmin flirtiksi. Kesä loppui kuitenkin ajallaan ja niin loppui miehen työtkin, opiskelujen tieltä. Oli viimeinen työpäivä ja mies tiesi, että tämä oli juuri se päivä, kun nainen saapuisi kauppaan viikon ostoksille. Mies oli nyt täysin varma itsestään. Hän aikoi pyytää naisen numeroa keinolla millä hyvänsä, vaikka saisikin pakit. Mies odotti ja odotti. Kädet hikosivat, kun hän mietti mielessään tilannetta. Hän mietti monia vaihtoehtoja, miten tässä voisi käydä, mutta yhden vaihtoehdon hän jätti miettimättä. Nimittäin sen, ettei nainen tulisikaan kauppaan sinä päivänä. Ja niin siinä kävikin. Nainen ei tullut, ei vaikka mies kuinka odotti. Harmain mielin mies otti tavaransa ja lopetti työnsä. Nainen olikin lakannut käymästä kaupassa, juuri tänään. Ei enää niitä samoja ostoksia, ei niitä kauniita käsiä tai niitä kasvoja, jotka jäivät nyt vain muistin varaan. Miksi juuri tänään?

<

Seuraava päivä saapui ja nainen lähti kauppaan varmana suunnitelmistaan. Hän oli kirjoittanut numeronsa lapulle, jonka hän aikoi ojentaa miehelle, soittaisi hän sitten tai ei. Hän teki nopeasti ostoksensa ja meni kassalle. Mutta vastassa ei ollutkaan ne ihanat kasvot ja leveät hartiat, vaan siinä istui joku muu, joku tyttö. Nainen ei voinut uskoa tätä. Hän tiesi, että mies oli myös lauantaisin tähän aikaan töissä! Nainen rauhoitteli itseään. Ehkä mies vain oli sairastunut tai vaihtanut työvuoroa jonkun kanssa.

Ja niin kävi, että nainen saapui päivittäin kauppaan, epätoivon vallassa. Hän oli ollut niin varma suunnitelmastaan, mitä ei saanut toteutettua. Ei vaikka hän kuinka yritti. Mies oli kadonnut, lähtenyt, hävinnyt...

Nelly says:
: D

JarNo says:
eiks o hieno?

Nelly says:
onko se niinku linkku jolla on siivet?

JarNo says:
auto

Nelly says:
linkulta se näyttää? auto se on seki

JarNo says:
luin lintu jolla siivet

JarNo says:
aloinki miettii et eiks aika monel linnul oo