IRC-Galleria

Lueskelin tässä päiväkirjamerkintöjäni ja kummasti sitä on tekstiä tännekin kertynyt.

Melkein harmittaa, että näitä sepostuksia ei muualla ole tallessa.
Hyvin kirjavia lausuntoja erinäisistä ihmisistä ja aika tarkkaan kuvailtuja vitutuksen tunteita :)

On toisaalta kiva selailla näitä jälkeenpäin ja lueskella mitä kaikkea sitä onkaan elämässään kerennyt tehdä ihan jopa parin vuoden sisään.

mm. "Tää on näitä tunnepuolen juttuja" ja "en moista lehmäpaskakasaa olis elämääni halunnut" ja samaisessa merkinnässä maininta huoripukkivalehtelijasta kirvoittivat naurun ilmoille, vaikka itse olenkin ne kirjoittanut.
Muitan kyllä tasan tarkkaan tunnelman jokaisen kirjoituksen takana, mutta jälkeenpäin on todella hauskaa lueskella miten värikkäästi sitä voi ihmisiä ja tuntemuksiaan ruotia :)

Toki on paljon asioita mitä en tänne kirjoita.
Tässä kun muiden blogeja selailee niin tulee mieleen, että eikö ihmiset ole todellakaan tajunnut, että kerran kirjoitettua tekstiä ei välttämättä ikinä saa enää poistettua kokonaisuudessan.

Ja toisaalta on ollut ilo huomata, että yllättävän useat "hyvänpäiväntutut" näitä minunkin sekavia kirjoituksia jaksaa käydä säännöllisesti lukemassa.
Olen monta kertaa miettinyt, että mikä saa ihmisen kirjoittamaan tuntemuksiaan ja elämänsä tapahtumia kuitenkin hyvin julkiseen mediaan... Mutta kaipa siinä on kyse juuri siitä, että naura itsellesi, muutkin nauravat sinulle.

Toisaalta, kun omistaa suoraselkäisen luonteen, en näe kovinkaan monta asiaa joita olen tänne kirjoittanut ja jotka voisivat "kääntyä minua vastaan" jossain vaiheessa.

Jokainen meistä tekee typeryyksiä, pitää vaan omata tosiaan sen verran selkärankaa, että pystyy seisomaan tekemiensä ja sanomiensa asioiden takana.
Ei elämä ole hauskaa jos otsa kurtussa painaa eteenpäin.

Ja toisekseen... Luuletteko tosiaan, että pahimmat mokani tänne kirjoittaisin :D NOT! :)

Eikä tässäkään taas ollut päätä eikä häntää, kunhan vaan tahdoin todeta että kyllä mä oon yhdenlainen häseltäjä :)