IRC-Galleria

Sulavat tunteet jäätyvät jälleen,
Pahoja sanoja ja askel painaa
Mustavalkoiseen maailmaan
Tahdon kuitenkin palata ja huutaa

vihaan sinua ihminen
jäljitin sen, jäljitin sen kadonneen lauseen

vihaan sinua ihminen
kadonneet kolme sanaa, olikin jo aika vaihtaa suuntaa

vihaan sinua ihminen
ei minulta mitään puutu näillä mennään, ei mikään
muutu

vihaan sinua ihminen
kadonneet kolme sanaa, en aio enää vaihtaa suuntaa

Ei askeltakaan, ei sanoja
En löydä enää tarvetta karata
Jos totuus ei pala tulessakaan
Oli paluuni oikein ja puhe turha

- (mies ) Ostin sulle kukkasia.
- (vaimo ) Jaa. Miksi?
- No ostin kun ajattelin että kaipaat kukkia.
- Onko tapahtunut jotain?
- Ei. Miten niin?
- No kun ostit kukkia.
- Siis mä ostin kukkia ihan vaan ostamisen ilosta.
- Et siis mua varten. Ostamisen ilosta. Luulekko saavas sillä perusteella?
- No en. Ostin kukkia, kun olet sanonut etten mä koskaan osta kukkia ja kun ne sattui eteen ja oli halpoja.
- Nii just! Halpoja. Et voi yhtään niinkuin sijoitaa meidän suhteeseen.
- No voi hitto. Nytkö sä suutuit?
- EN!
- Oikeasti. Hankala tässä on tuoda kukkia kun sä suutut niistä.
- En mä kukista suutu. Ne on ihania, mutta miksi sä ostit niitä nyt?
- Voi luoja. Anteeksi että mä ostin kukkia. Voin viedä ne pois.
- Älä vie. Ne on ihania. Ihmetyttää vaan miksi sä ostit nyt.
- Ok. Selvä. Mä en osta enää kukkia sitten jos niistä nousee poru.
- Sä et siis halua ostaa mulle kukkia?
- Täh? No haluan ostaa!
- Älä huuda! No miksi ihmeessä sä sitten et yleensä osta mulle kukkia? Ainoastaan silloin kun tekee mieli tai on tapahtunut jotain.
- No just! Niinpä. Vain silloin kun tekee mieli. Ei mun tee aina mieli. Ja just nyt ei tosiaan tee mieli. Ostin vaan kukkia. En mä nyt halua seksiä.
- Sä et siis halua mua?
- Uskaltaakohan tähän vastata?
- Tulee vaan sellainen olo nyt että sä et halua mua.
- No haluan. Herran jestas. Tottakai mä haluan sua!.
- Huomaa että sä olet mies. Huudat koko ajan ja ajattelet vaan seksiä.
- Kuule. Mä tulin just kotiin. Väsyttää ja on ollut pitkä päivä. Ja mä ostin vaan kukkia.
- Ei kukat ole vaan kukkia. Ne on romanttinen ele ja normaalisti mies haluaa huomioida naisen tarpeet ostamalla kukkia.
- Niin just! Sitä mä yritin selvitää!
- Miksi sä taas huudat? Niin, mut kun sä et osta kukkia ilman että on joku juju.
- Oikeesti. Lopeta nyt. Annetaan noiden kukkien olla nyt. Onko jotain ruokaa?
- SIKA! Ensin sä tuut ovesta sisään kukkapuskan kanssa ja sitten kysyt onko jotain ruokaa. Luuletko että mä olen täällä sua varten palvelemassa ja pyllistelemässä heti jos sä tuot kukkia.
- En mä tuonut kukkia sen takia. Ja ainahan sä teet ruokaa. Äläkä sä huuda koko aikaa.
- AI! Mäkö en saa ilmaista tunteitani koskaan!! Ja kauanko meni että tuon huomasit että mä teen aina ruokaa?
- Mä en sano nyt mitään.
- Niinkuin yleensä. Sä et puhu koskaan mistään mitään.
- No uskaltaako tässä puhua kun aina asia kääntyy väärin päin.
- Ei ne mitään väärin päin käänny. Itsehän alotit!
- Jaa tuomalla kukkia?
- Niin!
- No nyt on selvä että mä en tosiaan enää tuo kukkia..
- Sä et siis välitä musta, kun et halua tuoda edes kukkia.

Seuraa viiden minuutin hiljaisuus. Keittiöstä kuuluu ääni, johon vaimo
aloittaa:

- Ei jumalauta. Miksi ihmeessä sun pitää heti kotiin tullessa avata kaljapullo. Mitä nyt on tapahtunut kun toit kukkia ja heti alat ryypätä!?!




Näin... Ei oo helppoa olla Nainen. Eikä etenkään mies :)

Joo eipä vissiin!
Kämppis on tässä nauranut pari päivää ku on hiukka rankempi duuniputki päällä, eli ts. aamuihmiselle kovin monta aamuherätystä :) (10 yhteensä, 8 lusittu).
Ei yksinäinen unta saa... Muuten se makaa vaan asennossa X sohvalla, pää takakenossa, suu auki ja kuorsaa :D
Onneks ei oo digikameraa, muuten nauru saisi kasvot :D

Enpä sitten kivunnut sinne selkään, huomenna pakko, muuten tulee taas kynnys.
Jännä, että sitä on muka niin laiskapaska ja ulkoihminen, että en maneesille tahdo/muka jaksa.
Omalle kentälle! (joka on melkein peilijäätä).
Ihana tää Suomen Talvi. Tai kevät. Ehkä syksy.
Mene ja tiedä, sama se mitä päätät, huomenna on taas eri vuodenaika.
Ei ota pirukaan selvää.

Kattelinpa tossa, että hevosen käyttö matkailussa -tutkintoon kuuluu re 80 ja He B.
NiinpäNiin LoL! :)

Aloin sitten jo reippaana eilen harjoittelemaan, tiedän jo valmiiksi, että siirtymisistä sakotetaan ja rankasti, joten otin käynti - seis - käynti ja ravi - seis - ravi -harjoituksia.
Meni ihan kivasti, hetkittäin sain hevosta koottua alle niin, että tunsin takapuolessa että hevosen takaosakin työskenteli kivasti.
Hioin ja hioin, hiki lensi ja persettä kirveli.
Totesin ratsureimalle, että vielä yks nappi suoritus ja sitten riittää.
Tulin reippaassa ravissa pitkälle sivulle ja keskelle sitä ajoitin pysähdyksen.
Taisin vain valmistella hevosta vähä turhan hyvin, se pysähty ku seinään ja itse tuupsahdin kaulalle :)
Mutta täysin tyylipuhdas suoritus hevosen osalta! :)
Pitäisi saada vaan useammin aikaseksi nousta hevosen selkään, jospa tosta nyt jäi innostus.
Tosin tällä hetkellä se 30min harjoitusravia kirvelee takapuolta ja istuinluita sen verran hyvin, että ei ihan tänään olis tullut mieleen nousta selkään vaikka ois ollut mahdollisuuskin :)

Over ja out, meen saunaan hellimään pirun kipeitä lihaksia.

Jeah! Sit se alko.
Seuraavat 2.5-3 vuotta oisin naimisissa työpaikkaani ja työnantajaani.
Onneksi molemmat ovat sitä vaille mukavia, että ei tässä tartte nyt valkotakkisia tilata eikä muutenkaan itkeä.
Laskeskelin just, että sen puolvuotta mä oon tuolla tarponut omaksi huvikseni ja monta kertaa oon kämppikselle nauranut, et työnantaja odottaa et minä päivänä "se hullu" tajuais olla tulematta :)
Ehei, ette musta noin helpolla pääse :)
Mä tulen vaikkei pyydettäiskään :)

Isona tällä rupeamalla musta tulee Hevosenhoitaja, mutta ajattelin kyllä jo tulevaisuutta pidemmälle ja käyn kyllä tallimestariksi tai valmentajaksi tms.

Voisin opetellakin hevoskuiskaajaksi ja Rinsessalle kuiskailla, et se näyttää ihan lehmälle ku on korvat luimussa :)
Tosin nyt sillon ollut joku mielenhärö ja se on ollut erittäin kiva ja kuuliainen ja miellyttävä.
Siis omaan itseensä verrattuna. Liekkö lääkitys osunut kohdalleen :)

Vähä on hassu fiilis, tätä on lapsesta asti haluttu ja nyt se on vain parin vuoden päässä :)

Kyllä sitä joskus aamusin miettii, et mikä vittu (suomeks sanottuna) pitää olla ihmisen päässä vialla, et lähtee aamulla ennen muita tarpomaan loskaan/räntään/pakkaseen/muuten johonkin ihme keliin.
Tallustaa tallille, heittelee vaatetta polleille niskaan, viskoo ne pihalle ja alkaa lappaa paskaa.
Jos tuntuu, että karsinoista ei tullut "paskamittari" täyteen, voi mennä pihalle jatkamaan.
Talvella etenkin patoutumia purkavaa touhua kun pistolapiolla hakkaat jäisiä kasoja ja joka kerta kun lapio osuu paskakasaan sä itse tärähdät 1.5m taaksepäin, Ne ON jäässä! :)
Kantelet vesiä todetakses, ettei kellekään maistu.
Riivit pihalta heiniä hirveessä tuulessa ja toteat että levität niitä enemmän kuin saat kasaan ....
Ähiset pyöröpaalin kimpussa, kampeat itsesi kahden 400:n kilon paalin väliin ja reväytät perselihakses.
Luistelet liukkaalla pihalla, toki kottikärryjen kanssa, jotka on TOKI täynnä paskaa.
(ei enää sen jälkeen kun kaadat ne keskelle pihaa).
Katsot kun hevoset telmivät auringonvalossa tarhoissaan.... ja otat tierasta päähän.
(yllättävän pitkälle ne lentää + ovat kovia, on kokeiltu)
Aijoo, ja aina hommien temmellyksessä sitä tasaisin väliajoin kokeilee, jotta toimiiko paimenpoika.
Vahingossa toki. Mut aina se säväyttää :)

Ja koko tämän ajan on lakki vinossa ja hullun irvistys naamalla, hymy korvasta korvaan ja heiniä ja turvetta hampaiden välissä :)

Kropassa ei ole ehjää kohtaa, pään sisus on ainoa jonne ei satu.
Jollei sit unohda pipoa kotiin milloin tuuli luo vilun päänsisälle kun korvasta sinne luikertaa :)

Pitänee joskus kirjoittaa ihan "ote hevosenhoitajan päiväkirjasta" -merkintä, kunhan osuu taas yks vitun maanantai kohdalle :)

Muistinko jo kertoa, että eräänä maanantaina onnistuin melkein riuhtasuttaa peukaloni irti, tippumaan metrisen lavan päältä kyljelleni kottikärryjen kanssa, kampeamaan tosiaan sinne kahden paalin väliin itseni ja melkein huitasemaan parin kilon hienosäätölekalla itseäni päähän.
Onneksi on vakuutukset kunnossa :)

Eikävaan, voisinhan mä tänne ikuisuudet luritella, mutta jospa nukkumaan niin voi mennä huomenna taas iloisena vihellellen vastatuuleen kuuntelemaan iloisten "asiakkaiden" hörinää ja rouskutusta.
On ne vaan ihania <3

En tajua miten pystyin unohtamaan tän!

Ajokeli oli siis todella huono, meidän edessä "roikku" pitkään muistaakseni valkoinen nissani.
Käytti jo hätävilkkujakin päällä, kun oltiin muka liian lähellä.
Sit se menetti hermonsa ja lähti paahtaa tuhatta ja sataa eteenpäin, ohitti vielä perävaunullisen tukkirekankin.
Aivan pian sen jälkeen käännyimme huoltamolle ja siinähän se sama auto oli parkissa, vähä oli lumihankeen ajanut, ts. mennyt kääntyminen pitkäksi.
Katoin et "onpas maailman rumin vihreä alustavalo tossa autossa, sata varmasti joku teini ku vetäs penkkaan ja alustavalot päälle" ....
Niin... Ruma valo oli, se oli meinaan nesteen kyltti minkä olivat teilanneet :D
Ei pidä kiireellä panna pahaksi :D
Hirveä nauru toki, ei sais nauraa mut ei kyennyt vaan olee.
Mentiin huoltamolle sisälle ja siellä myyjätäti ihmetteli et "mitä hän tästä täyttää, ei taida ihan hävikki lappu käydä" ... NIINniin :)

Häivikki 19.1.2008
- 3 dallaspullaa
- kaks munavoi karjalanpiirakkaa
- Nesteen polttoaineenhintakyltti

.....

LOL :)

Kävin eilen äidinisän, eli ukin hautajaisissa.
Ekat hautajaiset joista selvis kuivinsilmin, en koko ihmistä ollut nähnyt elämäni aikana, niin vaikea surra.

Hervoton reissu, 1000km tuli matkustettua ja käytyä 700m:n päässä Venäjän rajasta.

Äiti näki panssarivaunuesteen, näimme myöskin aseiden kätköpaikan.
Fiksua, että sinne on kyltit, eihän sitä muuten välttämättä muistais mihin ne on jemmattu.
Siellä oli myöskin nälkävaara ja löytöjärvi.
Hauskaa :)

Istuimme Suvin kanssa takapenkillä ja näin hirvivaara kyltin.
Totesin "Hirviä, 2,5km".
Suvi sano, jotta hälle ei ikinä saa sanoa noin, että hän saattaa heittää liinat tiskiin, koska kuvittelee et mä näen niitä hirviä jossain.
Istun hetken hiljaa ja kysyn "no, entä jos mä oikeasti nään niitä hirviä jossain, saanko mä sit sanoa hirviä?" :)
Tästähän piti toki vääntää, että jos mä nään hirviä ni alan aliaksen tapaan arvuuttelee Suville:
Suvi, tuolla on niitä eläimiä mitä mä en saa sanoa, ne on vähä niinku poroja (saanko mä sanoa poroja?), mutta isompia ... Ja nyt sulla on yks konepellillä" :)

Hirvee keli oli ajella, ei paljon tarttenut pitkät päällä ajella.

Hervoton reissu mutta tulipahan käytyä.

Tuli nukuttua edellisenä yönä ehkä pari tuntia ku kissat valvotti ja 0300 oli herätys, liika kofeiini todistetusti sopii mulle :)

Vitut parisuhteille, Niin mahtavia deittejä takana ettei mitää rajaa!
En ymmärrä miksen aiemmin oo käynyt treffeillä, täähän on pelkästään hauskaa :)
Aivan ihania uusia tuttavuuksia ja ystäviä, ilman sen kummempia lupauksia.
Nyt siis nimenomaan ei haeta seurustelukumppania vaan näkemystä siihen, miten paljon mukavia ihmisiä mahtuu elämään.

Viikonloppu oli ihana, ensviikko ei varmastikaan niin ihana :(

Töissä on heposia kipeinä, tietä lisätyötä ja myötähuolta ...
Jospa se tästä!

T:Onnellinen Niinu

Mä aina tahdon todistella asioita, kuten sen, että nallekarkit ei mee tasan.
Mutta nyt se on sitten todistettu, että se koira älähtää mihin kalikka kalahtaa!

Mun ihkuraksupuksumussunössöpösöhanipupuaurinkonipäivänpaisteeniraksunaksuniksukiksu
oli tänään tosi kiltti ja kävi päivällä töissäni kahvilla.

Jännä miten lähiaikoina on tuttavapiiristä löytynyt ihmisiä, jotka todistelemalla todistelevat miten onnellisia ovat ja miten hyvin niillä menee. Todistelevat jopa siinä määrin, että alkaa todellakin epäilyttää, että mitäs siellä verhojen takana tapahtuu, ei taida kaikki olla niin hyvin kuin annetaan ulospäin ymmärtää.
Samoin en ymmärrä näitä tuttaviani, jotka tarttevat sen kumppanin voidakseen olla onnellisia.
Eikös jokaisen pidä osata olla itsensä kanssa ja itsekseen onnellinen, ei sitä voi toisen varaan rakentaa.
Koska kuten on nähty, ne rakkaatkin lähtevät ja mitä yllättävämmillä tavoilla.
Seuraavaksi se voit olla sinä, jolle sataa paskaa niskaan.

Mutta tähän vuoteen: Mahtavasti lähti käyntiin. Helsinginreissu oli menestys niin ystävä- kuin miesrintamaltakin, monia vanhoja tuttuja tuli nähtyä ja uusiakin naamoja tunnistettua.
Kova koti-ikävä oli jo ja töihin oli ihana palata!
On hienoa kun on työympäristö ja -paikka missä viihtyy niin, ettei kotiin juurikaan ole kiirettä.
Rikoin peukalon eilen ja tipuin metristä kyljelleni, mutta olen niin onnellinen et haistakaa vittu :D

Ps. Löydä tekstistä ironia, voita risukasa!

Mä en oo tunnevammanen,
mul on tunteet,
mut suljen suuni tunteilt umpeen.
Kumpaa rankasen suuta vai tunteit,
ku mä en osaa puhuu
mä osaan vaan puskee
Mä en muka osaa sanoo "rakas",
en osaakkaan, otan sen takas
se on niin ruma sana,
et vaik kuin humalas tuut vastaan mua,
ni mä nielen sen alas.
Oonks mä katkera kallellaan
Kai mä kaipasin varmempaa,
mun aivot on tallella
ja annan aivojen aisteja valmentaa,
jos mä en nää sua, haista sua,
kuule sua, en voi rakasta sua.
Kukka mä annan sun lakastua,
Tapan sut mun sydämmest en kaipaa sua.

Mä en kaipaa; sun tuoksuu,
mä en haluu; sun viereen,
mä en usko; sun valheit,
mä en ikävöi; en paljoo.
Ajat on muuttuvii,
hajotin kukkaruukkusi,
sä väsytit mut uuvuksiin,
on pakko laittaa luukku kii
En anna kastua
mun poskien mä vastustan
sitä tunnetta hassua;
Mä en rakasta sua.

Se ei toiminu kunnol,
mun olo on puhdas.
Mitä sul on omatunnol
Mä tunsin sut
mut en tuntenut kunnol.
Sä muutuit muuks
ku se kuva joka mul on
sitä kuvaa mä rakasta ennen
nyt se kuva on muisto, ei ennen.
Se oli ennen mun vaimost, lapsist ja vainoista
mut se meni sun mennessä.
Mä olin varma et niin tulee pysymään,
ku kiikusta hypätään et sit se on pysyvää,
ja yht' äkkiä nyt jos mult kysytään
ni tunteet on pois ja pois tulee pysymään.
Mä en oo katkera siit et se on ohi,
mä oon katkera siit et sä olit.
Sä veit mult aikaa sä vedit sen ohi,
ja aika on rahaa mä haluun ne rahat takas.

kertosäe:
Mä en kaipaa; sun tuoksuu,
mä en haluu; sun viereen,
mä en usko; sun valheit,
mä en ikävöi; en paljoo.
Ajat on muuttuvii,
hajotin kukkaruukkusi,
sä väsytit mut uuvuksiin,
on pakko laittaa luukku kii
En anna kastua
mun poskien mä vastustan
sitä tunnetta hassua;
Mä en rakasta sua.

Revin sun kirjeet silpuks.
Filmillä ilkut muistoista, vitut.
Mä oisin ennen vaik kuollu sun puolest
ja noussu vaik kuolleista
poistaa sun kipus
Mä oisin juossu vaik Afrikkaan asti
jos sä oisit kattonu mua rakastavasti.
Sun kasvoilla maski,
mä leikkaan sen kahti,
sen alla et hymyile niin valloittavasti.
En tarvii sua
varmistun siitä vaan enemmän
arpiin suola ei pääse sisään
et sun on turha harmistua
mä rakastin sua,
mut en rakasta enää
mä en rakasta ketään
koskaa enää et kiitti siitä!



Otsikossa tuleekin jo biisi ja esittäjä ilmi ja sanat on haettu osoitteesta:
http://lirama.net/song/211252