IRC-Galleria

Hei, oletko yksi heistä,
Joka eksyi maailmaan, eikä tietä löydä?
Ei oo valmis kukaan meistä,
Kunnes arkun kansi suljetaan.

Kuolleen puun alta
Näet sen ainoalta oksalta:
Riippuu elämäs pieni kartta,
Jonka aukaiset - se käsiisi hajoaa.

Hei, kanna elämääsi taskussa
Lähellä sydämesi kotia.
Ei sitä kukaan voisi pelastaa,
Jos se putoaa - sun lasimaailma.

Maa tuntuu aukeevan alta,
Se hauraan maailmas seinät halkeilemaan saa.
Mut tuntuis vaikeemmalta,
Jos ei silmiin pystyis katsomaan omaa vihollistaan.

Kuolleen puun alta
Näet sen ainoalta oksalta:
Riippuu katkenneet nuolet,
Jotka eri suuntiin oikeaa tietä osoittaa.


Ja kyseessä siis 51koodia ja lasimaailma.


Jotenkin tulee tästä biisistä lähdön tunnelma ja muistuu mieleen ne monet kerrat kun itse on lähtenyt.
Ja miten koti on ollut aina siellä missä sydänkin on.
Tai särjetyn sydämen palaset.
Jotka pikkuhiljaa yhteen liimataan mutta ehjää ei saada siitä kuitenkaan.
Ehkä se on tämä kesä mikä kasvattaa aina siivet kantapäihin ja pitää juosta sata lasissa vaikka sydän tuntuu halkeavan.

Onneks eräs ihana ihminen lupaili viedä moottoripyörä ajelulle, jospa sitä pääsis jonneki päästelee sen verran että häviää tomut pääkopasta ja siivet tuulettuvat.

Ja muistuipa mieleen, että Helsingistäkin on tulossa porukkaa vaikka ja miten paljon!
Vaikka on kipeä nähdä ihmisiä, jotka ovat nähneet sinut heikommillaan ja tuovat mieleen surullisia muistoja ... On heillä mukanaan myös paljon niitä ilon hetkiä jotka on syytä muistaa.
Vaikkei se aina olekaan niin helppoa.

Hirveää melankoliaa oikeasti. Yök, en syö! :)

Kerro mulle jotain uutta tänään, sano ettei meitä ole
Sano että kaikki päättyy kuitenkin, vaikka nehän ei usko millään
Mennään sinne missä kaupunki vaihtuu metsiin pimeisiin
Loputtomiin mä olen vaeltanut tämänkin yön ja sinuakin väsyttää

.....


Mä tiedän, en voi sua omistaa, vain pienen hetken koskettaa
Paikoillaan ei pysy tuulet vaikka huudetaan ja pulloon laitetaan

.....



Että semmoista melankoliaa sitten sunnuntai-iltaan.
Aina välillä pitää mököttää, että jaksaa.
Toisinaan vaan ihmetyttää, että miten sitä jaksaa kerta toisensa jälkeen olla yhtä Ääliö.
Mutta tärkeintä on kait, että itse tiedostaa sen ja koittaa tehdä jotain asialle.
Ja kyllä mä kuulkaa yritänkin :)

Raportoin tuloksista myöhemmin :)

Eilinen ilta sit meni ihan putkeen.
No, vappuaatto ja -päivä olikin liian mainoita.

Ensinäkin, mulla oli iltatalli. Tunti töitä siis. Koitin houkutella vaikka ja ketä et joku käyttää tai hakee edes pois koska bussit kulkee homosti.
No ei ketään. TIETENKÄÄN! No eipä siinä, koskilinjojen kyytiin ja duunia kohden.

Siellä ei mitää sen kummempaa... kunnes oon bussissa matkalla kotiin... Unohdin laittaa ilmastoinnin päälle. Ja vittu!
Kerkeän kaupunkiin asti ja totean et takashan se on sit lähdettävä.
Melkein alko itkettää ku mietin et vielä uudestaan niillä vitun homosti kulkevilla sunnuntaivuoroilla pitää lähteä sompaa ja seuraavana aamuna herätys 0430.
Ihan oikeasti, tippa linssisä kuljin pitkin katuja mut jos paska osuu tuulettimeen ni turhahan se on räpiköidä.

Ajattelin että käväsenpä kotona pikapikaa, Suvi oli tullut takas kotiin...
"Suvii, mä oon vähä sillä tavalla PÖLIJÄ, että voisitko lähteä käyttää mua töissä vielä???"

No ollaan lähdössä... Ei löydy autotallin kakea, ei niinku ei MISTÄÄN!
Kaivetaan kaikki kengät ja kaapit ja mahdottomat paikat, sitä ei vaan löydy.
No pitää mennä parkkihallille ja soittaa ovenavaajalle et tulee pelastamaan.
Maksaahan se, mutta sitä kakea ois tarttenut tänä aamuna uudestaan.
Hämärä muistikuva oli, että se on jäänyt autoon.
Soitetaan huoltoyhtiöön ja YLLÄRI!!!!! Niillä EI ole kakea tohon!
Että hieno avauspalvelu!
No neuvo oli, että odotteleppa jos joku tulis, että pääset sen mukana sisään.
Nojoo, vähä hienoa. Suvi seisoo toisen parkkihallin oven luona ja minä toisen.

Alkaa vähä tuntua sille, että on hyvinkin mahdollista jotta vappupäivänä kaikki on joko a) kännissä tai b) krapulassa. Eipä enää kovinkaan paljon parempaa päivää ois voinut keksiä kaken unohtamiseen.
Seisoskelen "auto-oven" luona ja yhtäkkiä se aukeaa itsestään, vaikkei ketää ole tulossa eikä menossa.
Dyykkaan kuin Indiana Jones sisään, ei ees hattu jää toiselle puolelle!

Suvikin oli sillä välin päässyt sisään joten nouhätä ja duunia kohden.

No tänään sitten jatkui tää putkeen meneminen.
En ees muista mitä kaikkea, mutta kaikkea pientä mikä alkaa ahdistaa kun tarpeeks kertyy.
Oli kuitenkin palkkapäivä, joten duunin päätteksi kauppaan.
Ostaa jotain namia että mieli paraee.
FAIL!
Eipä toimi sampon visa electron. Varmaan ees turha sanoa miten paljon nakersi.

Vitun hienoa, oikeasti.
Tulis joku ja pelastais.

"Give me a reason c´mon now make my day´cos I´m out of cheeks to turn the other way
Ask yourself just how lucky do you feel. "



<muoks> Joo, otettiin sitten ja saunottiin... alta 40astetta oli saunassa. Hiki tuli pelkästä tuskasta. Suihku huuhtoo tuskahien ja kyyneleet </muoks>
Olipas se negatiivista, en mä oikeasti itkenyt, vähä nyyhkäsin ku meni hikeä silmiin!

Joskus sitä vaan osaa niin vitun hienosti ja toisina päivinä vielä vitun hienommin.

Olipas hieno ilta, mentiin torinrantaan istumaan ja morottaa tuttuja.
Ihmeen paljon minäkin olen kerennyt näemmä tuttuja saada, vaikken pitkään ole täällä asunut.

Törmäsin Ihkusälänkin, se on kyl aina yhtä mukava mies.
Yks semmonen pulloon mulle kiitos, mutta eipä se taida mennä niinku elokuvissa :)

Ihme ettei kukaan tippunut mereen.
Oltiin rannassa portailla istumassa ja jännitettiin, että koska joku tippuu joko teatterilta tai siitä portailta veteen kun ei ollut Mitään kaiteita ja ihmiset yllättäen aika kännissä.

Tänään istuin auringossa.
Lämmön leikkiessä ihollani ja säteiden polttaessa... tuoksuin aurinkovoiteelle
Ja olin melkein onnellinen.











Efter sol, parasta ennen ihon palamista.

Voihan vitun vittu mikä boretus maksimus!
Ei vaan jaksa oikein mikää innostaa, hammasta purren voi tehdä jos jaksaa ja kaikki vituttaa tasasesti.
Ainoa mikä naurattaa, on se jos jotakuta sattuu. Tai itseään.
Onneksi tää on huomenna ohi, olen ennustaja.
Että vittu olkoon kanssamme!


<Muoks>
Enkä mä liian fiksukaan ole, tänään mä mietin.. Oikeasti MIETIN tosi pitkään, et kumpi on painavampaa: Kilo märkää turvetta vai kilo märkää hiekkaa.
Siis tiedänhän mä tän, et kumminpäin se menee höyhenten ja lyijyn kohdalla mut mitenkäs hiekka ja turve.... IDIOOTTI!!! Perkele.
Mut on maanantai, kai mä sillä jotain saan anteeks, saanhan?
</Muoks>

Taas mahtava viikonloppu takana.
Töitäkin sopivassa suhteessa, sen verran ettei kovin saanut mopoa ajeltua metsään.

Yllättävän salakavalasti voi ihmisistä tulla todella tärkeitä, ei sitä huomaakaan.
Sitten vaan havahtuu kun on keskenään ja jotain jännää tai tärkeää tapahtuu elämässä.
Ja tuleekin todella yllättävä nimi mieleen, kelle se kertoa ensimmäisenä.

Senkin ystävälliset luikertelevat ihmiset :)

Mutta pääasiahan on kokonaisvaltainen hyvä olo ja sitä tässä on nyt nautittu taas pari viikkoa.
Kaikki on tasapainoista ja paksua, joku voisi sanoa tylsäksi, minä kutsun tätä rauhaksi ja onnellisuudeksi.
Eikäpä mulla varmaan koskaan tässä elämässä pääse tylsää olemaan, sen verran olen säätäjien sukua, että aina sitä vaan sattuu ja tapahtuu.

Eipä sitä kait muuta.
Moi, mä olen Niinu ja mä olen onnellinen nainen :)

Every now and then I get little bit tired to listening the sound of my tears

Pikakahvi ei auta mitään, kolmenkin kupin jälkeen väsyttää!

Olisitko hyvä mulle, jos mä oisin mukavampi?

Vittu että osaa olla LIUKASTA!
JUMA!
Veikkaan että vaikka ois kävellyt peilin päällä ni parempi ois ollut pito!
Aamulla herätys myöhässä... Ulos tupakalle... totean kämppikselle et meen sen kyydissä töihin ni saatan selvitä sinne hengissä.

Noh, duunin pihalla koittaa kämppis vielä lohdutella "täällä on lunta, ei se oo liukasta" ... EIPÄ!
Kumakekka et on kiva liukastella jäällä mikä on röpylää, mutta sen verran pyöreää et sä vaan liu´ut eteenpäin. Sama se mitä teet, pysyttele hengissä oli eka mitä kävi mielessä.

Kurkkaan lantalan ramppia vai todetakseni et NouWAY HOSE! Sinne ei tänään mennä kottareilla. EIkä ilman niitä. Tai jos mennään ni ei kyl ehjänä tulla pois.
No, se on sen ajan murhe.
Hevosille lähden ajaa kottareilla heinää... vain todetakseni että kun on ahtanut kärryt liian täyteen niin TOKI niiden kanssa pitää kaatua. Levittää aivan liikaa heinää aivan liian pitkin pihaa.
Ja lyödä itseään kahvalla päähän. Kottarien kahvalla. Noh, sainpahan AISAAA heti aamusta.
VIttu mä sanoin.
Siinä ku ryömin pitkin pihaa ni kyllä kieltämättä kävi mielessä, ihan silleen vakavasti ajatellen, että MIKSI!!!! Oi MIKSI!!!! sitä ei oo valinnut jotain siistiä sisätyötä.
Ei lapsiakaan laiteta näillä keleillä pihalle (viitaten lastenhoitajan työhön) .. Liksa ois tuplat ja sais istua sisällä... Mutta EI!
Minusta se on jotenkin kätevän jännää ja hienoa tunkea eteenpäin tuolla tuulessa, tuiskussa, loskassa ja rännässä/vedessä. Näitä kaikkia oli siis tarjolla. Sen jään lisäksi.

Hevoset eivät vittuilleet. Kerrankin. Kai neki katto että ei ton näköselle ämmälle kannata vittuilla ku sillon TOI ilme.
Oli vähä tunne, että vittuile, edes kerran ni saunan takana on tilaa!
Yhden kavion nappasin ilmasta kiinni, ihan hyvä, eipähän osunut! :)
(Niin, siis meidän tallilla nykyään putsataan kaviot ennenku viedään hevoit ulos, 40kaviota, joka aamu).

Noh.. Hölmöläisen Hommaksi se meni se karsinoiden siivoaminen.
Ensin lapat paskaa kärryihin hullunkiilto silmissä, sit pihalle ja lapiolla viskot ne lantalan päälle.
Muutaman kerran tuli ihan kirjaimellisesti paskaa niskaan.
Loppupäivä kulu sitten jossain ihmeen kiitollisuudessa, että on edes elossa.
Jotenkuten.

Vitun suomen kevät ja kesä.
Ois ees jompikumpi.
-30 käy myös, ihan mitä muuta vaan!!!!

Terveisin: NiinU The Hevosenhoitaja, väärä lääkitys, puolihullu!