IRC-Galleria

Onneksi me ollaan päästy jo tekemään oikeita sotilaan juttuja: tetsausta ja ampumista. Laukaus! Viheltää! Parempaan suojaan! Syöksyyn! Taivaalta kuuluu repivää ääntä! Ryömikää! Vaara ohi! Kuusi mustelmaa, pari haavaa ja läpimärät vaatteet. Soturi antaa kaikkensa. Ammunta on hauskaa. Hieman skarppausta niin kuntsari on mahdollinen. Otin aikaa, kauanko kestää purkaa/koota RK. 40 sekuntia. Tuplasti tavoiteaika.
Upseerikokelaiden tulo oli kuin Mustien Ratsastajien saapuminen Kontuun. Meiltä paloi vekokset ja ruokiksesta pitää taas tulla muodossa. Ja jos joku mokaa (istuu pöydällä/ikkunalaudalla, tervehtii väärin, pomppii härövarustuksessa), täytyy koko komppanian kirjoittaa essee ja tyypin nimi ilmoitetaan kaikille. Saippuat ja pyyhkeet valmiiksi! Meidän kivikasvoisella upseerikokelaalla on sama nimi kuin Children of Bodomin laulajalla. Sukua?
Peurala hajosi ensimmäisenä. Jostain syystä se ei yllättänyt meistä ketään. Hyökkäsi naapuritupalaisen kurkkuun kiinni. Siinä oli kai yksikköupseeri välittömässä läheisyydessä. Peurala vietti neljä päivää muumilaaksossa ja sitten sille tehtiin esitutkinta. Joutuipa vielä kapteenin puhutteluun ja siltä uhkasi palaa VLV. Jostain syystä ei palanut. Olisi voinut mennä VAO-ryhmään 5-8- joukkueiden kanssa. Huomenna selviää, jatkaako se Särmä Ykkösessä vai luisteleeko pois. Asetta sille ei ainakaan enää anneta.
Yhtenä päivänä olin veksissä Tanskasen kanssa. Sinne tuli jotain Ruotuväen hömppätoimittajia grillaamaan odotushuoneessa olijoita. Tanskanen ja yksi toinen alokas vastaili kysymyksiin vaikka niitä EVVK. "Teillä on leiri edessä parin viikon päästä. Meinaatteko ottaa vemppaa silloin? Ei tartteis tehdä mitään." Juuri näin. Ihan kuin flunssa, marssimurtuma, venähdys tai penikkatauti olisi joku rikos. Sitä paitsi ne varmaan luulee että kaikki veksissä on lintsareita. Kapteenikin sanoi että lähtöpäivänä tyypeistä löytyy kummasti vikoja eri paikoista. Minä en ajatellut vempata leiriä ellei ole pakko.
Perjantaina hiihdettiin. Alunperin matkan piti olla 15km, mutta viikon aikana se lyheni tasaisen varmasti. Lopulta hiihdettiin reilut viisi km. Keskiviikkona uusiksi.
Haen kirjurinkoulutukseen. Kävin avautumassa meidän tsto-AU:lle. Se on pitkä mies ilman maihareitakin. Ei se mitään luvannut koska hakijoita on varmaan 750 miljoonaa. 9/10 laittaa hakupapereihin kirjurin hommat. Pitäisi varmaan repäistä ei mennä avautumaan kapteenille (hieno mies *köh 180*), yksikköupseerille (se on pelottavan näköinen, sen katse läpäisee lumihangen yhtä helposti kuin RK 62) ja joukkueenjohtajalle (joka olisi ihan kunnollinen muuten, mutta se mokailee sulkeisissa koko ajan). Ei siitä ainakaan haittaa olisi. Kirjurilla on leireillä leppoista. Sen kun pörrää huollon mukana ja kanniskelee paperinivaskoja edes takaisin. Toisaalta siinä saa myös vastuuta. Kun kapteeni kysyy, mistä löytyy alokas Nano Nano, niin kirjuri kattoo papereista ja vastauksen pitää tulla apteekin hyllyltä (suora lainaus tsto-AU:lta).

+ ylioppilastutkinto (sellaisia on n. 40% meidän yksiköstä)
+ työkokemus (ei varmaankaan puolta vuotta ole monikaan ollut missään)
- ei ATK-ajokorttia (joka löytyy vissiin 749 999 999:ltä)

Sitaatti #3: (marssi) EK on paikka tyttöjen/Siks oon särmä ykkönen/EK:n pojista pidä en/RK:n lataan hymyillen

Tuon keksi Rahijärvi.

Sitaatti #4:

Rahijärvi: Herra alikersantti, alokas Rahijärvi, voisitteko olla katoamatta ennen uusintatarkastusta?
Keltomäki: Te voitte tehdä ilmoituksen jollekin muulle, jos mua ei näy.
Rahijärvi: Herra alikersantti, alokas Rahijärvi, ei.

Sitaatti #5: "Luceniuksen pinkan mittasuhteet on ainakin ihan vituillaan *räjähdys*" -upseerikokelas L

PS: Imigranista ei ole mihinkään.

Varusmiespalvelusaika Riihimäen Viestirykmentissä etenee verkkaisesti päivä kerrallaan. Toisaalta on paljon tekemistä, toisaalta on vain aikaa. Silloin voi vain tappaa aikaa korttia pelaillen. Me ei olla vielä saatu tuoda omia sähkölaitteita. Muutamat meistä anoo lupaa mp3- soittimelle. Alokas Vuorinen repäisi kunnolla ja anoo läppäriä.
Kyllä täällä pärjää, jos tekee mitä käsketään ja pitää kamansa ja punkkansa siisteinä. Perusasiat oppii nopeasti, mutta silti on paljon yksityiskohtia, mitkä pitää ottaa huomioon. Meidän alikersanttimme on ihan reilu tyyppi. Se vain repeilee meidän jutuille. Meidän läpät varmaan muistuttaa sitä sen omasta alokasajasta.
Me päästiin perjantaina tekemään ihan oikeaa sotilasjuttua. Ammuttiin nääs räkäpäitä. Viisi kutia makuuasennosta. Se oli kivaa. Ainoa mitä vähän harmittaa on aseen kokoaminen. Siinä on yksi kohta mihin minä aina kompastun. No, ehkä senkin sitten ajan kanssa oppii.
Useimmat meidän tuvasta inhoavat aamuherätyksiä. Minua ne eivät häiritse. Usein olen jo hereillä ennen kuutta. Jos herää omia aikojaan vartin yli viisi tai puoli kuusi, ei enää kannata yrittää nukahtaa. Siksi olisikin hyvä, jos saisi sen ämppärin ja kuulokkeet. Herättäisi itsensä vaikka Panteran avulla.
Tuvan neljästätoista alokkaasta kymmenen polttaa. He ovatkin muodostaneet oman yksikön: Motivaatiokomppania. Sen päällikkö on "kapteeni" Rahijärvi. Alokas Holma yleni ensimmäisen viikon aikana kessumestariksi. Nyt hän on luutnantti. Tätä menoa hän on P-kauden lopussa ylipäällikkö.
Intin ruoka on hyvää. Korostan: ERITTÄIN hyvää. Aikaa tuppaa vain olemaan liian vähän sen syömiseen. Boogeyman tosin kertoi, että SP:ssä on vielä vähemmän aikaa. Me päästään ensi viikolla menemään itsenäisesti yksikköön ruokailun jälkeen. SP:t menee muodossa kai loppuun asti.
Toistaiseksi intin kohokohta on viime sunnuntain Sinä, minä, kines- päivä. Siellä oli Krisse Salminen ja me päästiin Sotkuun. Melkoinen suklaapäivä siis. Yliluutnantti K tunnustautui hevariksi, vaikkei osaakaan Master of Puppetsin sanoja.
Meidän tupa, Särmä Ykkönen, on miehitetty melko tavallisilla kavereilla. Ei mitään ääritapauksia tai kusipäitä, jotka tahtoo kaikille paskamaiset oltavat. Meillä kaikki tekee parhaansa. Hyvänä esimerkkinä Sipa, joka torstaina meni läpi ensiyrittämällä. Pisteet tupavastaava Kalliovälille. Jos joku mokaa, se menee yleensä vahingon tai kömpelyyden piikkiin (viimeksi mainittu seikka tulee todelliseksi allekirjoittaneen pinkkojen muodossa sekä alokas Rahijärven punkassa). Kiitosta alokas Vuoriselle ja hänen kärsivällisyydelleen hänen auttaessa uudelleenkokoamisessa.
Aseena meillä on kuuluisa RK 7,62 M/62. Meidän aseet on valmistettu -92. Minä en siis vielä osaa sitä täydellisesti koota. Purkaminen onnistuu kymmenessä sekunnissa. Jotkut antavat pyssyilleen nimiä. Pelkkä numero *** *** kuulostaa vähän tylsältä. Full Metal Jacketissa Vincent d'Onofrio sekosi ja ampui lopulta R. Lee Ermeyn ja itsensä. "Mikä miestä vaivaa? Potkivatko isä ja äiti lapsena päähän?" Mitä jos joku meistä sekoaa kanssa ja ammuskelee tyyppejä? Kaikki saa hirveitä traumoja ja fobioita aseisiin, meluun, vereen, univormuihin, toisiin ihmisiin, metalliin ja tapahtumapaikkaa muistuttaviin paikkoihin. Saadaan C:n paperit ja passitetaan suljetulle osastolle. Joker tosin toipui, vaikka kaveri ampui silmien edessä aivonsa pellolle.
Oppitunneilta on jäänyt mieleen kaksi luutnanttia: K, joka on kuljetuspuolella ja lääkintähuoltoupseeri R. He osaavat selittää asiat, niin että me kaikki ymmärrämme. Luutnantti K kannattaa HPK:ta ja Pelicansia, inhoaa rantaruotsalaisia ja palvoo Beatlesia. Luutnantti R puolestaan lyö vetoa, että leirillä joku meidän komppaniasta viiltä itseään puukolla luuhun. Hän on myös varma, että yksi toisen joukkueen alokas pistää Tony Halmeen kenttään vaikka vasurilla.
Meidän päivystäjät kuuntelee Radio Cityä. En tiennytkään, että Riihimäeltä löytyy taajuuksia. Tulee varmaan Hämeenlinnan tukiasemalta. Meille soitetaan usein piisiä, joka on tämän otsikkona. Alikessut on polttaneet levyt täyteen sitä piisiä. ToimistoAU alikersantti K laulaa joskus täyttä kurkkua Kotiteollisuuden Helvetistä itääniä. HIMistä pitää moni.
Joka illan viimeisen ohjelman nimi virallisesti on Iltavahvuuslaskenta. IVL. Me ollaan nimetty se Alikersanttien Vittuiluvartiksi. AKVV.
Ensi viikolla meille tulee upseerikokelas alikersantti K:n (se meidän) avuksi. Luultavasti siitä seuraa se, että AKVV:stä tulee AKVP (Alikersanttien Vittuilupuolituntinen), punkat räjähtää kuudesti päivässä ja puolet porukasta ei pääse Sotkuun.
Eniten odotan sitä, kun pääsee käyttämään maihareita. Ne on äijäjalkineita. Ainakin lämpimämmät kuin lenkkarit.
Pääsispä pian taas ampumaan. Se on kivaa.
Komppanianpäällikkö kapteeni T on hieno mies. Tahdon olla 180 vrk.

Sitaatti 1: "Jos tulee ongelmia tyttöystävän kanssa, tulkaa keskustelemaan minun kanssani. Hommataan uusi parempi tilalle." -yksikköupseeri luutnantti A.

Sitaatti 2: (marssin tahti) "Tiku-Taku, Tiku-Taku/ Iines ja Aku/ Mikki on homo/Hessu on vasen" -apukouluttaja alikersantti M.

PS. Alikersantit K (se meidän) ja M kertoivat meille kauhujuttuja AUKista. Yön yli olivat marssineet Hämeenlinnasta Janakkalan kautta Riihimäelle. Kahden vuorokauden valvomisen jälkeen oli kaverit nähneet sellaisia harhanäkyjä, ettei millään sienillä saa sellaisia aikaan. Tulisiko Imigranista jotain? =D

Tupa 1 - "Särmä Ykkönen

alok. Haili
alok. Holma
alok. Jokinen
alok. Kallio
alok. Kallioväli
alok. Kähkönen
alok. Lucenius
alok. Peurala
alok. Rahijärvi
alok. Nönnönnöö (minä)
alok. Saarinen
alok. Saukkonen
alok. Tanskanen
alok. Vuorinen