IRC-Galleria

Jokin pojasta niin levottoman tekee,
Tuota tyttöä ei saa hän mielestään.
Katsoi silmiin vain kerran,
Pienen hetken verran.
Nyt miettii,
Miksi sydän on niin kipee?

Tyttö kaunis on ja viilee,
Mitä tunteissa piilee?
Vaan ei tiedä,
Miksi sydän on niin kipee

Jokin tytöstä niin levottoman tekee,
Tuota poikaa ei saa hän mielestään.
Poika villi on ja vapaa,
Ehkä tänään tytön tapaa?
Hän muistaa
Liian pitkän katseen.

refrein:
Poika nuori, tunne kuuma,
Kesän valoisa huuma.
Hän muistaa
Liian pitkän katseen.

Ja niin usein poika tytön mieltä vaivaa.
Hän kaipaa, mutta jaksaa odottaa.
Muistin lokeroista kaivaa sen tunteen ja sen hetken,
Kun ensimmäistä kertaa tuon pojan nähdä sai.

Poika toisiin ei tyttöä voi vertaa,
Tuota katsetta ei voi hän unohtaa.
Se sydämessä polttaa, se ajatusta vaivaa.
Kai seurausta liian pitkän katseen.

Nyt elämälle ryyppy nostetaan, olkoon makeaa tai katkeraa, kun näätte tähtitaivaan niin muistakaa, se kauas näkyy mikä kimaltaa! Hymy ja kyynel ;)

NO JOHAN ON!


Koska luit tämän viestin,sinä kuolet perjantaina rakkaimpiesi edessä,

ellet jatka tätä viestiä laittamalla sitä päiväkirjaasi 50 sekunnin aikana,

mikään muu sinulle luvattu asia ei voi pelastaa sinua

Nimi:_____________


Siviilisääty (ympyröi oikea):

A. Aviossa

B. Seurustelee

C. Sinkku


Mikäli vastauksesi edelliseen kohtaan oli jokin muu kuin C, voit jättää seuraavat kohdat täyttämättä ja palauttaa kyselyn.


Haluatko nähdä Petran uudestaan treffien merkeissä?
(Ympyröi oikea)

A. Kyllä

B. En

Mikäli vastauksesi edelliseen kohtaan oli B, voit jättää viimeisen kohdan täyttämättä ja palauttaa kyselyn.


Puhelinnumero:_________

Yhteistyöstä kiittäen,

Petra



___________________________________________________________________________

Anssi Kelan Kesä Kalevi Sorsan kanssa-kirja on aivan mahtava, suosittelen!

Luulin olevani luonteeltani blondi, mutta kohtasin voittajani...

Kotimatka pitkä niin, ei vastaantulijaa,
illat sammuvat kylmään hämäryyteen.
Jo tule lohduttamaan, synkkä mieli pujahtaa
syksyiltani yksinäisyyteen.

Kas, pimeähän saa sitä ajattelemaan,
mitä muuten ei muistaisi kai lainkaan.
Nyt muistan miten paljon mä tehdä tahdoinkaan,
miten vähän siitä aikaan mä sainkaan

Kiirehdi rakkain, jos rakkaus kutsuu
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu
pois kesän kukkaset syksy vie

Etsin jotain mikä meiltä unohtunut on,
minkä löytää mä avullasi voisin.
On kesä lyhyt niinkuin haave saavuttamaton
siitä mikä oisi voinut olla toisin.

Kai tulet pian ennenkuin pimeään mä jään,
eihän kaikki kai ole mennyt hukkaan.
Jos löytäisimme toisemme, silloin ehkä nään
keinon, jolla vielä kaiken saamme kukkaan.

Kiirehdi rakkain, jos rakkaus kutsuu
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu
pois kesän kukkaset syksy vie.

Syksyn tuuli mukanaan vie kesän muistotkin,
nyt jo turhaan sä kysyt "minne vie tää?".
Nyt rakastan kai vähemmän kuin ennen rakastin,
mutta enemmän kuin koskaan saat tietää.

Nyt majakat me näämme, kun myrsky raivoaa,
tuuli vaahtopäiden äänen tänne kantaa.
Ja tärkeintä on sydämemme ääntä noudattaa
ja kaikkemme toisillemme antaa.

Kiirehdi rakkain, jos rakkaus kutsuu
päivän ei hetket niin pitkiä lie.
Suo valon syttyä, yö kohta saapuu
pois kesän kukkaset syksy vie.

Chiquitita, tell me what's wrong
You're enchained by your own sorrow
In your eyes there is no hope for tomorrow
How I hate to see you like this
There is no way you can deny it
I can see that you're oh so sad, so quiet


:'(

Pidetään huolta siitä, ettei tule naulanreikiä. Lue koko tämä kertomus aina viimeiseen lauseeseen asti. (Tärkeintä onkin lukea viimeinen lause)

Olipa kerran pahantuulinen pikkupoika. Hänen isänsä antoi hänelle pussillisen nauloja ja sanoi, että joka kerran kun hän menetti malttinsa, hänen tuli vasaroida yksi naula aidan takaosaan.
Ensimmäisen päivän naulasaalis oli 37 naulaa. Muutamien viikkojen aikana poika oppi hillitsemään kiukkuaan ja päivittäin naulojen lukumäärä yhä pieneni. Hän huomasi, että oli helpompaa hillitä itsensä kuin takoa nauloja aitaan.
Vihdoin koitti päivä, jolloin hän ei kertaakaan menettänyt malttiaan. Hän kertoi siitä isälleen ja tämä ehdotti, että poika vetäisi aidasta pois yhden naulanjokaisena sellaisen päivänä, jolloin hän ei kiivastunut.

Päivät kuluivat ja lopulta nuorukainen voi vihdoin kertoa isälleen, että hän oli poistanut kaikki naulat. Isä johdatti pojan kädestä pitäen aidan luo. Hän sanoi: 'Olet tehnyt hienoa työtä poikani, mutta katsopas aidassa olevia reikiä. Aitaa ei koskaan enää saada entiselleen. Vihapäissäsi sanotut sanasi jättävät juuri tämänlaisia arpia. Voit iskeä veitsen toiseen ihmiseen ja vetää sen ulos. On ihan samantekevää, kuinka monta kertaa pyytelet anteeksi - haava on yhä olemassa. Sanoilla aiheutettu haava on aivan yhtä paha kuin ruumiillinenkin'.
Ystävät ovat tosi harvinaisia jalokiviä. He saavat sinut hymyilemään ja rohkaisevat sinua onnistumaan. He kuuntelevat meitä, he lausuvat meille kiitoksen sanat ja haluavat aina avata sydämensä meille.

Osoita ystävillesi, kuinka paljon heistä välität ja lisää tämä päiväkirjaasi.
Suo minulle anteeksi, jos joskus jätin sydämeesi naulan reiän..