IRC-Galleria

mitä vitun järkee elää ja jatkaa tätä jatkuvaa esittämistä että kaikki on hyvin?? nytkin oon täs ihan itkuisena ja parin minan pääst meen näkee äiskää ja selitän voi kuinka kaikki on hyvin. sama asia henellekin aina hoen että kaikki on hyvin vaikkei mulla ole ikinä mikään hyvin. olen oma itteeni kun olen yksin mut ihmisten seuras alkaa näytelmä. tadaah hymyillään niinkuin mitään pahaa ei ole ikinä ollutkaan. j-n kuolema oli mulle helvetin vaikeeta aikaa. hän oli mulle etäisin ja samalla läheisin henkilö jolle oli aina pakko kertoo ihan kaikki. hän tiesi aina jos esitän. kukaan muu ei edes kysy tuntuuko musta pahalta ja vaikka kysyy niin ei edes kuuntele. enkä mä edes pysty kertomaan miltä musta tuntuu koska se kestäis ikuisuuden. joka ikinen tapahtuma on liittyny olooni vaikka siitä tapahtumasta olisi ollu vaikka 16 vuotta. vaikka se olisikin ollu aika mitätön tapahtuma mutta silti mun päässä pyörii joka ikinen asia mitä oon ikinä kokenu. tunnen itteeni epäonnistuneeks joka stnan hetki. tunnen etten halua jatkaa elämää joka helvetin sekunnin.. ei tätä tunnetta voi ymmärtää. j sai aina kuulla näist asioista koska se vaati mua kertomaan ja se oikeesti kuunteli ja muisti ja tavallaan eli samassa tilanteessa ku mä. se ymmärs vaikka oisin ilman mtn syytä ruvennut itkee. ilman j-tä mulla ei oo väliä kenelle kerron jos musta alkaa tuntuu pahalta mutta sen täytyy olla etäinen mulle koska se vaa menee niin.. nyt pakko mennä. nyt tuntuu et tähän päätty mun tarina tässä vitun näytelmässä koska mulla ei ole enää voimia. mun jatkuva henkinen paha olo on saanut mun fysiisen kunnon hajomaan. sattuu pirusti joka puolella enkä enää jaksa näitä kipuja...